Olen Turun yliopistosta valmistunut lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Olen aikaisemmalta koulutukseltani myös sairaanhoitaja ja olen varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti. Olen työskennellyt pitkään erikoissairaanhoidossa. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisesti perusterveydenhuollossa lastenpsykiatrina ja jatkan tutkimuksen parissa mm keskosuuteen, lasten psyykkisiin sairauksiin ja perheiden psykososiaalisiin tukimuotoihin liittyen.
Käynneillä voin selvitellä lapsen oirekuvaa ja tukea ja ohjata vanhempia. Tilannetta selvennetään ensihaastattelulla, ja jos on tarvetta vielä kyselylomakkeilla ja joskus tarkentavilla tutkimuksilla. Jos vanhempi kokee tarvetta, voimme aloittaa vanhemman haastattelulla ja sitten vasta tapaan lasta ja vanhempaa. Monenlaiset lapsen oireilut ovat tuttuja, esim lasten tavallisimmat oireet: ahdistus ja ADHD, joiden diagnostisia selvityksiä ja hoitoja voidaan toteuttaa vastaanotollani.
Jag kan ta emot svenskatalande patienter, barn med familj med olika slags psykiska besvär och gravida som vill diskutera t.ex. om anknytningen med barnen.
Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia (eri hinnasto, kun sisältö on selvästi psykoterapeuttinen keskustelukäynti, ei diagnostinen arvio): Minulle voi varata/ohjata raskautta toivovat, raskaana olevat ja vauvaperheet. Käynnillä tai muutamalla psykoterapeuttisella käynneillä voidaan jäsentää ja lievittää haasteita, ja pohtia pidempikestoisen tuen tarvetta.
Varhaisen vuorovaikutuspsykoterapiayhdistyksen kuvaus terapiamuodosta: Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia (engl. parent-infant psychotherapy) on Valviran vuonna 2010 hyväksymä oma psykoterapiamuotonsa Suomessa. Sitä annetaan raskautta toivoville, raskaana oleville ja alle 4-vuotiaiden pikkulasten perheille, erilaisissa joko vauvaan tai vanhempiin liittyvissä vuorovaikutusriskin tai -ongelmien tilanteissa. Vuorovaikutushuoli voi liittyä vanhemman stressiin, vaikeaan elämäntilanteeseen, mielenterveysongelmiin tai trauma- ja menetyskokemuksiin. Vauvalla puolestaan voi olla itkuisuutta, nukkumisen tai syömisen pulmia tai aisti-, säätely- tai kontaktivaikeutta. Vauva saattaa myös olla keskonen, sairas tai vammainen. Vanhempien voi myös olla vaikea toimia yhdessä vauvan vanhempina. Kyseinen terapiamuoto on Kelan kuntoutuspsykoterapiamuoto, mutta en näillä vastaanotoilla tee Kela psykoterapiaa, mutta voin antaa ohjausta terapiaan hakeutumisessa.
