Sydänkohtausriskitesti

Mehiläisessä käyttöönotettu sydänkohtausriskiä ennustava laboratoriotutkimus Hertta-riskitesti (CERT) kertoo riskistä saada sydänkohtaus sekä kohtaukseen liittyvästä kuolemanvaarasta. Ajoissa saadun tiedon avulla riskiä voi pienentää elintavoilla, lääkemuutoksilla, tiiviillä seurannalla ja muilla toimenpiteillä.

Hertta-riskiluku osoittaa sydänkohtausriskin tunnettuja riskimittareita tarkemmin ja hoitotoimenpiteiden tehoa voidaan seurata riskiluvun avulla. Riskiluku kertoo riskistä niin perusterveillä kuin sepelvaltimotautipotilailla. Tutustu Marjatan tarinaan!

Marjatta, 54-v.

Marjatta on 54-vuotias perusterve nainen ja sydän- ja verisuonitautien tiimoilta oireeton. Hän ei tupakoi, ei käytä säännöllistä lääkitystä, verenpaine on normaali ja hänen painoindeksinsä eli BMI on 27 (normaalipainon alue on 20-25, lievä lihavuus tai ylipaino on 25-30).

Kokonaiskolesteroli 6,8 mmol/l (tavoitealue on alle 5 mmol/l), niin sanottu hyvä HDL-kolesteroli on 4 mmol/l (tavoitealue yli 1,2 mmol/l) ja ”huono” LDL-kolesteroli on 2,5 mmol/l (tavoitealue alle 3 mmol/l).

Marjatan perheessä on ollut huomattavasti sydän- ja verisuonitauteja. Hänen isänsä sai sydäninfarktin 48-vuotiaana ja menehtyi uuteen kohtaukseen 72-vuotiaana. Äidillä on kohonnutta verenpainetta ja kolesteroli on aina ollut korkea: tasoa 12-7 mmol/l. Kolme Marjatan setää menehtyivät sydän- ja aivoinfarkteihin; yksi 40-vuotiaana, toinen 52-vuotiaana ja kolmas 70-vuotiaana. Yhdellä Marjatan veljellä oli lievä sydäninfarkti 61-vuotiaana.

Elokuu 2016

Elokuussa 2016 Marjatta tutkitutti ystäviensä kehotuksesta Hertta-sydänkohtausriskinsä ja sai riskitestissä korkean riskiluvun 10. Suositusten mukaisesti hän korjasi elintapojaan: lisäsi metsätöiden tekoa ja muuta liikuntaa, tarkkaili ruokavaliotaan ja laihtui viisi kiloa.

Syyskuu 2017

Reilun vuoden päästä syyskuussa 2017 Marjatta sai Hertta-sydänkohtausriskitestissä lukeman 7 (= kohonnut riskiluku). Elämäntapamuutoksista oli siis ollut merkittävää hyötyä, mutta riski oli edelleen selvästi kohonnut ja merkitsi, että todennäköisyys saada seuraavan 10 vuoden aikana vakava sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kohtaus on 12 % ja kuolla näistä syistä 2 %. Koko väestössä keskimäärin vastaavat riskit ovat 8 % ja 1 %.

Todetun kohonneen riskin vuoksi Marjatalle suositeltiin lääkärin kannanottoa mahdollisiin jatkotoimiin.

Sepelvaltimoiden kuvaus

Huolestuttavan Hertta-riskiluvun vuoksi tehtiin sepelvaltimoiden tietokonekuvaus, joka osoittaa sydämen sepelvaltimoiden tilanteen tarkasti. Kuvauksessa todettiin vasemman sepelvaltimon toisessa päähaarassa pehmeää seinämäplakkia. Löydös ei ahtauttanut suonta merkittävästi eikä siksi aiheuttanut oireita, mutta pehmeä aines voisi helposti irrota ja aiheuttaa suonessa tukoksen ja sen myötä sydänlihasvaurion eli infarktin. Kyseessä oli siis alkava sepelvaltimotauti, ja sen uhkaava muoto, jolloin tehokas estohoito oli aloitettava.

Kyseinen muutos ei aiheuttanut Marjatalla oireita eikä näkyisi edes sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa eli angiografiassa. Käsillä oli kuitenkin varsin riskialtis tilanne, johon oli puututtava tehokkaimmilla mahdollisilla elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä.

Tilanne oli Marjatalle yllättävä, mutta hän oli kuitenkin helpottunut, että vaara todettiin ajoissa ja tehokas hoito voitiin aloittaa. Huomionarvoista on, että ilman Hertta-tutkimusta Marjatta ei olisi havahtunut tekemään elämäntapamuutoksia saati aloittanut lääkitystä, joilla kenties on suuri merkitys hyväkuntoisena vietettävien elinvuosien määrään.

Sydänriskitesti Hertta -tutkimuksen hoitosuositukset

Hertta-riskiluku 7-9:

Kohonnut riski, jolloin suositellaan lääkärin vastaanotolle menemistä.

  • Elämäntapaneuvonta (ravinto ja liikuntaohjeistus) kaikille. Tupakoinnin lopettaminen. Ravitsemusneuvojan ja fysioterapeutin avulla onnistutaan usein paremmin tekemään muutoksia kuin omin neuvoin.
  • Jo muutaman kilon painonpudotus on hyödyksi ja samoin liikunnan lisääminen. Ei-normaalipainoisilla (BMI alle 25) tavoitteena pidetään usein 5 % painonpudotusta, eli 85-kiloiselle reilut 4 kiloa. Ravintotottumusten korjaamisen on osoitettu myös vaikuttavan riskiin eli kaikki pienetkin kohennukset ovat avuksi.
  • Lääkäri harkitsee lääkehoitoa varsinkin silloin, jos on myös muita kohonnutta riskiä puoltavia seikkoja kuten esimerkiksi suvussa nuorella iällä sydän- tai verisuonitapauksia kuten sydän- ja aivoveritulppia.
  • Tarkin tapa varmistaa sepelvaltimoiden tilanne on tehdä sepelvaltimoiden tietokonekuvaus. Rasituskoe eli niin sanottu polkupyöräergometria antaa myös lisätietoa etenkin oireisella henkilöllä.
  • Toimenpiteiden tehoa voi seurata mittaamalla Hertta uudestaan esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua. Sekä elämäntapamuutokset että lääkitys laskevat riskilukua ja Hertta toimii siten myös hoidon tehon mittarina.

Hertta-riskiluku 10-12:

Korkea riski, jolloin suositellaan lääkärin vastaanotolle menemistä. Toimenpiteet samat kuin yllä.