Muistitestit

On olemassa erilaisia muistitestejä ja -tutkimuksia, jotka auttavat selvittämään, mistä muistiongelmat mahdollisesti johtuvat.

Alkavien muistisairauksien hoito aloitetaan yleisesti muistitutkimuksilla, joita käytetään muistioireiden selvittelyssä. Esimerkiksi Alzheimerin taudin ensioireina ovat yleensä lähimuistin häiriöt, joita kartoitetaan muistitesteillä ja tutkimuksilla. Muistitutkimuksissa selvitetään muistin tilaa muistitestien avulla, keskustelemalla ja kartoittamalla muistioireita asiakkaan kanssa sekä kirjaamalla asiakkaan tarkat esitiedot.

Milloin muistitutkimuksiin?

• epäilet tai läheisesi epäilevät muistin heikentymistä
• muistiongelmat etenevät, tärkeiden asioiden unohtelu yleistyy tai esiintyy muistiaukkoja
• toimintakyky tai arjesta selviytyminen heikentyvät tuntemattomasta syystä
• persoonallisuus tai käyttäytyminen muuttuu
• sekavuustilat esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä
• lievienkin muistiongelmien yhteydessä on hyvä mennä muistitutkimuksiin, varsinkin jos lähisuvussa esiintyy muistisairauksia

CERAD-muistitesti

CERAD-muistitesti (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) on muistitutkimuksen tehtäväsarja, joka antaa tietoa siitä, onko syytä epäillä alkavaa muistisairautta kuten Alzheimerin tautia. Testiä käytetään yhtenä osana muistisairauksien toteamisessa.

CERAD-tehtäväsarjassa arvioidaan kognitiivisia toimintoja; välittömän ja viivästetyn muistin osalta, asioiden hahmottamista, kielellistä sujuvuutta ja perustoimintoja kuten nimeämistä sekä visuaalista muistia piirrostehtävien avulla.

Mehiläisessä muistitutkimuksia tekevät muistihoitajat, psykologit ja erikoislääkärit (neurologit ja geriatrit). Lähetettä CERAD- muistitutkimukseen ei tarvita, tutkimuksen kesto noin 30 min.

MMSE-muistitesti

MMSE-muistitesti (Mini Mental State Examination) on lyhyt ja suppea muistin ja tiedonkäsittelyn seulontatesti, jolla voidaan erottaa sekä muistiltaan terveet että lievää muistisairautta sairastavat keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista. Yksinään sitä voidaan käyttää lähinnä jo todetun muistisairauden etenemisen seurannassa. Se on myös osana laajempaa ja lievempiäkin muistin häiriöitä paljastavaa CERAD-tehtäväsarjaa.

MOCA-muistitesti

On olemassa hyvin lyhyt ja suppea MOCA (Montreal Cognitive Assessment) -testi, jonka avulla pyritään seulomaan ja löytämään muistin ja tiedonkäsittelyn häiriöitä.

Neuropsykologinen tutkimus

Muistitestejä perusteellisemman arvion muistin ja tiedonkäsittelyn tilasta voi saada neuropsykologisella tutkimuksella, joka kestää muutaman tunnin. Tämän neuropsykologisen muistitutkimuksen perusteella neuropsykologi laatii lausunnon ja kuvaa tilanteen. Tutkimus on usein tarpeen silloin, kun selvitellään lievitä muistioireita tai esimerkiksi arvioidaan työikäisen henkilön työkykyä.

Kuvantaminen muistisairauden tutkimuksessa

Kuvantaminen (yleensä aivojen magneettitutkimus) on aina tarpeen epäillyn muistisairauden tutkimuksessa. Sillä haetaan toisaalta merkkejä (lievästäkin) muistisairaudesta ja toisaalta suljetaan pois muita mahdollisia muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä aiheuttavia syitä, kuten normaalipaineinen hydrokefalus (aivo–selkäydinnestekierron häiriö) tai krooninen subduraalihematooma (vähittäinen kovakalvon alainen verenvuoto aivoissa).

Kaikkien muistisairauksien osalta ei kuvantaminen välttämättä anna tukea diagnoosille, mutta silloinkin se tarvitaan toissijaisesti muistia heikentävien syiden poissulkemiseksi. Lisäksi on erityisiä kuvantamisen keinoja (kuten PET ja SPET), joilla voidaan tutkia esimerkiksi aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, joista tiettyjen muistisairauksien merkkejä voidaan havaita.

Lue lisää:

Muisti ja muistisairaudet

Hyvänlaatuista unohtelua vai alkavaa dementiaa?

Dementia

Alzheimer