Mielenterveyspalvelut
Lue lisää
Oletko itse tai läheisesi kokenut äkillisen kriisin? Älä epäröi hakea apua. Lue kriisin vaiheista ja erilaisista kriisitilanteista. Asiantuntijamme ovat apunasi.
Kriisi on yleensä yllättävä, uusi tilanne, joka herättää ihmisessä epävarmuutta tai ylipäätään epäilyksen siitä voiko tilanteesta selviytyä. Psyykkisen kriisin voi laukaista mikä tahansa asia, joka uhkaa tai horjuttaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
On tärkeä muistaa, että kriisin kokeminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat vahvasti omat elämänkokemukset, tavat ja asenteet. Asia, joka aiheuttaa yhdelle huolta ja ahdistusta, ei vaikuta toiseen samoin.
On siis hyvä muistaa, ettei kriisin kokeminen tai kokematta jääminen ole merkki ihmisen vahvuudesta, heikkoudesta, hyvyydestä tai huonoudesta, vaan kriisi kytkeytyy aina ihmisen yksilölliseen kokemukseen.
Erilaisia kriisejä yhdistää se, että kriisin laukaiseva tekijä uhkaa tai horjuttaa jollain tapaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
Kriisi voidaan jakaa eri vaiheisiin, mutta ne voivat poiketa eri tyyppisissä kriiseissä.
Kriisin vaiheet vaihtelevat yksilöllisesti eivätkä kaikki koe vaiheita samalla tavalla.
Ihminen havahtuu ja reagoi tilanteeseen. Vaiheeseen liittyy usein myös epäuskoa, kriisin kyseenalaistamista ja pohdintaa, voiko itselle tapahtua näin.
Kun kriisin ymmärtää, alkaa sen käsittelyvaihe, jossa kokemusta mietitään ja käydään läpi eri kanteilta. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä hakea kriisin hoitoon apua, jos sitä ei ole aiemmissa vaiheissa tehnyt.
Viimeisenä vaiheena on uudelleen suuntautuminen, jossa ihminen päästää kriisistä irti ja palaa tavanomaiseen arkeen ja elämään.
Äkillisen, traumaattisen ja vakavan kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi:
Traumaattisessa kriisissä apua kannattaa hakea nopeasti. MIELI ry:n Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisiin vuorokauden ympäri joka päivä.
Kun puhutaan ikäkriisistä, tarkoitetaan yleensä ihmisen sopeutumisvaikeutta omaan ikäänsä, mikä aiheuttaa kriisin kokemuksen. Usein ikäkriisin taustalla on myös muita asioita, kuten masennusta tai ahdistusta, jotka tekevät iästä hankalan asian käsitellä.
Ikään liittyvistä epävarmuuksista ja huolista on hyvä keskustella esimerkiksi oman työterveyshoitajan kanssa tai Digiklinikan Huoli omasta jaksamisesta -chatissa.
Ihmisen minuuteen ja identiteettiin liittyvä kriisi voidaan kytkeä persoonallisuuden rakentamiseen. Jos ihmisellä on vaikeuksia oman identiteettinsä kanssa, voi hänellä olla muitakin persoonaan liittyviä asioita käsiteltävänä. Identiteettikriisissä ihminen saattaa miettiä, kuka olen tai haluaisin olla ja minkälaista elämää haluaisin elää.
Identiteettikriisi voi muodostua ongelmaksi, jos se aiheuttaa ahdistusta tai ihmisen on vaikea hyväksyä itseään tai elämän arvojaan. Identiteettikriisit ovat tyypillisimpiä nuorilla, jotka tekevät elämän suuntaa määrittäviä valintoja. Esimerkiksi mielen ensikäynti voi auttaa ottamaan ensiaskeleet kohti psyykkistä tukea ja hoidon aloittamista.
Kun ihminen kyseenalaistaa oman olemassaolonsa ja se aiheuttaa ahdistusta, on kyseessä laajempi kriisi. Eksistentiaaliselle kriisille on tyypillistä oman olemassaolon, elämän ja sen merkityksellisyyden pohdiskelu. Eksistentiaalisessa kriisissä on paljon samaa kuin identiteettikriisissä, mutta kriisinä se on kokonaisvaltaisempi ja voi liittyä myös voimakkaaseen ahdistukseen.
Jos ahdistus on voimakasta, se pitkittyy ja vaikuttaa voimakkaasti arkeen tai aiheuttaa pakkoajatuksia, tarvitaan yleensä ammattiapua. Asiakaspalvelumme neuvoo asiantuntijan valinnassa numerossa 010 414 00 (pvm/mpm) (avoinna 24/7). Voit myös varata ajan ensikäynnille.
Kehityskriisillä viitataan ihmisen elämän siirtymävaiheisiin esimerkiksi eri ikäkaudesta tai elämänvaiheesta toiseen. Esimerkiksi murrosikä, kotoa muutto ja itsenäisen elämän opettelu, opiskelun aloittaminen, siirtyminen työelämään tai eläkkeelle tai perheen perustaminen voivat olla siirtymävaiheita, jotka laukaisevat kehityskriisin. Vaikka muutos olisi positiivinen, voi se aiheuttaa sopeutumisongelmia ja epävarmuutta.
Kriisillä tarkoitetaan yleensä uutta, yllättävää tilannetta, joka herättää epävarmuutta tai ylipäätään epäilyksen siitä, voiko tilanteesta selviytyä. Mikä tahansa asia, joka uhkaa tai horjuttaa ihmisen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta, voi laukaista psyykkisen kriisin. Kriisit ovat hyvin yksilöllisiä; asia, joka aiheuttaa toiselle kriisin, ei välttämättä vaikuta toiseen ihmiseen samoin.
Yllättävän kriisin iskiessä on hyvä huolehtia ensin perustarpeista, kuten levosta, unesta ja ravinnosta. Kriisissä olevan perusturvallisuutta kannattaa vahvistaa tarjoamalla apua perustarpeista huolehtimiseen. Läheisen kanssa oleminen, rentoutuminen ja tuntemusten jakaminen ovat hyviä rauhoituskeinoja, joten kriisissä olevalle voi olla suuri apu siitä, että on läsnä ja kuuntelee.
Jos olet itse tai läheisesi on kokenut kriisin, kannattaa hakea apua.
Kriisi voidaan jakaa eri vaiheisiin, mutta ne voivat poiketa eri tyyppisissä kriiseissä.
Kriisin vaiheet vaihtelevat yksilöllisesti eivätkä kaikki koe vaiheita samalla tavalla.
