Ihmissuhteet

Ihmissuhteet muodostuvat vuorovaikutuksesta, kiintymyksestä, riippuvuudesta, yhteydestä ja erillisyydestä sekä rooleista ja tunteista.

Mitä ihmissuhteella tarkoitetaan?

Ilman vuorovaikutusta ei ole suhdetta; vuorovaikutus on siis ihmissuhteiden perusta. Hyvässä vuorovaikutuksessa itsensä ilmaiseminen, toisen kuunteleminen, odottamisen taito ja reagointi ovat keskeistä.

Kaikissa tärkeissä ihmissuhteissa syntyy kiintymystä ja riippuvuutta. Keskeistä on kiintymyksen määrä ja laatu sekä se, miten toimivaa tai toimimatonta riippuvuus on. Lapsuudessa syntyy pohja sille, miten aikuisena toimimme ihmissuhteissamme.

Läheisessä ihmissuhteessa yhteys ja erillisyys ovat yhtä aikaa läsnä. Lapsella on syntyessään vain yhteydentarve häntä hoitavaan aikuiseen, mutta hyvin pian hänelle kehittyy erillisyydentarve. Nämä tarpeet eivät katoa, vaan pysyvät koko elämän kaikissa ihmissuhteissamme. Toisaalta kaipaamme yhteyttä toiseen, toisaalta itsenäisyyttä ja vapautta.

Eri roolit ja ihmissuhteet

Oletko huomannut, että sinulla saattaa olla erilainen rooli eri suhteissa. Tuot todennäköisesti esille eri puolia itsestäsi töissä kuin vaikkapa kotona. Rooli, eli identiteetin osa-alue, on pysyvä, mutta kaikki roolit eivät ole pinnalla samaan aikaan. Roolejasi saattavat olla esimerkiksi vanhempi, isovanhempi, puoliso, ystävä tai esihenkilö.

Tunteet ja ihmissuhteet

Tunteilla on kaikissa ihmissuhteissa suuri merkitys. Läheisissä suhteissasi kokemasi tunteet ovat voimakkaampia ja ne vaikuttavat enemmän käyttäytymiseesi.

Tunnelukoilla tarkoitetaan yleensä lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteissa opittuja tunteisiin liittyviä toimintamalleja, jotka toistuvat aikuisena ihmissuhteissa.

Perhe ja ihmissuhteet

Perhesuhteissa lapsen ja lasta hoitavan aikuisen välinen suhde kehittyy hiljalleen symbioosista kohti erillisyyttä. Joskus erillisyyden tarve kehittyy suurin harppauksin, kuten uhma- ja murrosiässä.

Pieni lapsi on riippuvainen häntä hoitavasta aikuisesta ja kokee sekä mielihyvää että pettymyksiä siinä, miten hänen tarpeisiinsa vastataan. Mielihyvä luo turvallisuutta ja pettymykset kehittävät lasta selviytymään tulevaisuuden pettymyksistä, joita hän elämänsä aikana ihmissuhteissa kohtaa.

Perheessä on tärkeää, että roolit säilyvät. Vanhemman tulee hoivata ja kontrolloida lasta enemmän kuin lapsen vanhempaa. Vanhemman tulee ottaa vastuuta lapsesta enemmän kuin lapsen vanhemmasta. Jos vanhemmilla on sairautta tai esimerkiksi riippuvuusongelmia, niin roolit helposti vääristyvät ja lapsi alkaa kantaa huolta ja vastuuta.

Lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksessa on tärkeää, että vanhempi reagoi ja vastaa, sillä vanhemman reagoimattomuus aiheuttaa vauvassa hyvin nopeasti ahdistusta.

Nuoruuden ihmissuhteet

Nuoruusiästä alkaen seurustelusuhteet, ihastumiset, rakastumiset ja erot määrittelevät elämäämme. Parisuhteissa pettymykset kuuluvat elämään koska kukaan toinen ihminen ei pysty täyttämään kaikkia tarpeita ja toteuttamaan toiveita. Ihminen on omana itsenä kokonainen, toista puoliskoa ei ole. Elämää ja hyvinvointia ei voi rakentaa kokonaan kenenkään toisen varaan. Siksi erillisyys ja vastuu omasta hyvinvoinnista kuuluu olennaisena osana parisuhteeseen ja aikuisen kaikkiin ihmissuhteisiin.

Millainen on hyvä ystävyyssuhde?

Hyvät ystävyyssuhteet ovat yleensä tasapuolisia ja luottamuksellisia. Tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että kumpi tahansa voi tukeutua toiseen. Silloin kun tämä vastavuoroisuus ei toteudu, ystävyyssuhteesta saattaa tulla enemmänkin rasite kuin voimavara.

Ihmisillä on hyvin erilaisia odotuksia työpaikan ihmissuhteisiin liittyen. Joku haluaa, että toimitaan ammatillisesti ja pidetään keskustelut vain työasioissa. Toinen haluaa sosiaalisuutta ja haluaa työpaikalta myös ystävyyssuhteita. Nämä erilaiset odotukset tulisi tiedostaa tuoda avoimesti esille. Hyvässä työpaikassa näistä erilaisista odotuksista voidaan keskustella. Työsuhteissa on tärkeää kunnioittaa toisen reviiriä ja omaa aluetta, vaikka itse kaipaisikin enemmän sosiaalisuutta.

Työpaikan ihmissuhteiden vuorovaikutuksessa toimivat samat perusasiat kuin muissakin ihmissuhteissa: puhu, kuuntele, odota, reagoi.

Parisuhde

Hyvässä parisuhteessa perustarpeet toteutuvat riittävän hyvin molemmilla puolisoilla. Nämä perustarpeet ovat yhteys ja erillisyys. Yhteyden tarpeeseen liittyy kokemus läheisyydestä ja molemminpuolisesta tarvitsevuudesta. Erillisyyden tarpeeseen liittyy kokemus itsenäisyydestä ja vapaudesta. Parisuhde kehittyy usein yhteydestä eriytymisen kautta kumppanuuteen. Suurin osa parisuhteen ongelmista liittyy lopulta siihen, että jompikumpi perustarpeista ei toteudu riittävän hyvin.

Aikuisten parisuhteessa molemmat osapuolet ovat vastuussa vuorovaikutuksen laadusta. Hyvässä parisuhteessa puhutaan, kuunnellaan ja reagoidaan. Huonossa suhteessa ollaan hiljaa eikä reagoida. Hyvä parisuhde on turvallinen. Siihen ei kuulu minkäänlaista henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Pelko on jo merkki henkisen väkivallan läsnäolosta suhteessa. Hyvään parisuhteeseen kuuluu kyky ottaa vastuu omasta toiminnastaan.

Parisuhteen ongelmat

Kaikkia ihmissuhteita pitää hoitaa. Kun huomioit toisen parisuhteessa, arvostat häntä ja annat hyvää palautetta, on se ihmissuhteen hoitamista. Kun ajattelet toisesta hyvää, sano se hänelle.

Moni elämämme ihmissuhde tulee meille annettuna; et voi valita esimerkiksi vanhempiasi tai sisaruksiasi. Toisiin ihmissuhteisiin, kuten parisuhteeseen, kuuluu olennaisena osana vapaaehtoisuus.

Yleisimpiä parisuhteen ongelmia ovat:

  • vuorovaikutusongelmat
  • uskottomuus
  • henkinen tai fyysinen väkivalta
  • mustasukkaisuus
  • vieraantuminen
  • erillisyyden puute
  • myös monet yksilön ongelmat, kuten riippuvuudet, heijastuvat parisuhteeseen aiheuttaen suhteeseen ongelmia.

Kaikki parisuhteet eivät ole koko elämän mittaisia, vaikka niin alussa ehkä haluatkin uskoa ja toivoa. Tämä on luonnollista, koska sinä muutut ihmisenä jatkuvasti. Myös se, mitä haluat ja toivot elämältäsi, muuttuu. Pitkä parisuhde ei ole arvo sinänsä, eikä ero tarkoita epäonnistumista. Kukaan ei mitä luultavimmin halua lähteä hyvästä suhteesta. Jos taas voit suhteessa huonosti, voi ero olla myös onnistuminen ja saavutus. Toki siinäkin tapauksessa koet eron varmasti menetyksenä, joka aiheuttaa surua.

Eron yhteydessä ja sen jälkeen on terapiasta usein hyötyä. Terapia auttaa erosta selviytymiseen ja esimerkiksi hyvään vanhemmuuteen eron jälkeen.

Ajanvaraus ja asiantuntijan valinta

Varaa aika mielenterveyden ammattilaiselle tai kysy neuvoa asiantuntijan valintaan verkkoajanvarauksesta, soittamalla ajanvaraukseemme 010 414 00 (avoinna 24/7) tai laita kysymyksesi verkkoajanvarauksemme chatissa.

Asiakaspalvelumme terveydenhuollon ammattilaiset tavoitat myös WhatsAppin tai Facebookin ja Twitterin kautta. Kaikki vastaanottoajat ovat saatavina myös etäaikoina. Voit aluksi kysyä neuvoa myös yleislääkäriltä, omalta työterveyslääkäriltäsi tai kätevästi Mehiläisen Digiklinikan Huoli-chatissa ja puhelinpalvelussa.