Sakari Oravan intohimo ammattiin löytyi armeijasta

Meille kaikki ovat huippu-urheilijoita -sarjan ensimmäisessä jaksossa toimittaja ja uutisankkuri Peter Nyman keskustelee ortopedi, professori Sakari Oravan kanssa ortopedin urasta sekä alan kehityksestä 70-luvulta aina tulevaisuuden näkymiin asti.

Valmistuttuaan yliopistosta, Sakari Orava ei ollut varma, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Nuori mies päättikin liittyä vapaaehtoisesti armeijaan. Eräänä päivänä vanhemmat upseeriehdokkaat pitivät esityksiä ammateista, joihin olivat armeijasta valmistuttuaan päätyneet. Yksi esityksistä jäi todella Sakarin mieleen, nimittäin nuoren lääkärin innostava esittely alastaan.

- Kyllä mä sitten soitin kotiin vanhemmille ja sanoin, että lähettäkää tänne biologian, kemian ja fysiikan kirjat. Nyt jää kenttätykistön ohjesääntöjen lukeminen vähäisemmälle, Sakari kertoo.

Vaikka lääkärin ja eritoten leikkaavan ortopedin ammattia pidetään kutsumustyönä, niin se vaatii myös tiettyjä ominaisuuksia kuten innostusta alaan, mutta myös käsi-silmä -koordinaatiokykyä, kolmiulotteista hahmotuskykyä sekä vakaata kättä.

- Vaimokin huomautti alttarilla, ettei käteni vapise, vaikka tilanne itsessään oli jännittävä!

Erikoistuminen urheilijoiden hoitoon syttyi heti uran alkumetreillä

Orava on itsekin ollut aktiivinen urheilija, ja on hän voittanutkin kirkkaimpia mitaleja mm. nyrkkeilyssä, valmentanut ja treenannut judoa sekä pelannut jalkapalloa. Oman urheilutaustansa vuoksi hänelle on syntynyt syvällinen ja luonnollinen ymmärrys urheilijan hoitamiseen ja heidän erityisongelmiinsa.

Ensikosketus urheiluklinikkaan tapahtui Oravalle hänen valmistuttuaan Oulusta ja suunnattua työskentelemään siellä Diakonisen laitoksen urheiluklinikalla, jossa hän piti vastaanottoa ja pääsi jo nuorella iällä avustamaan vaativiin toimenpiteisiin. Tuolloin klinikkaa johti yksi Oravan suurimmista mentoreista, Jaakko Puranen.

- Yhtenä päivänä Puranen kysyi minulta, tietäisinkö jonkun, joka olisi kiinnostunut pitämään vastaanottoa urheiluklinikallamme? Vastasin, etten muita kuin itseäni!

Siitä se sitten lähti ja Oravasta kehittyikin yksi arvostetuimmista urheilulääkereistä koko maailmassa. Hän on saanut tunnustusta leikatessaan muun muassa monia maailman huippu-urheilijoita. Sakari haluaa kuitenkin painottaa, että hän kohtaa kaikki potilaansa taustasta riippumatta samalla tavalla.

Ortopedian ja Sakari Oravan uran kehitys aina 70-luvulta tähän päivään

Sakarin mukaan Suomessa ortopedia ja etenkin urheilukirurgia oli vielä 70-luvulla lasten kengissä. Tuolloin tehtiin enemmän korvaavaa kirurgiaa ja leikkaukset olivat vähemmän päivystysluonteisia eli niitä tehtiin rauhallisella tahdilla.

Opittavaa oli siis paljon ja alalla oli useita kehityskohtia, joihin nuori lääkäri tarttui mielellään. Hänen suurimpia opinlähteitään ja mentoreitaan tuolloin oli Jaakko Purasen ohella Helmer Kvist, Raumalla toiminut Suomen Olympiajoukkueen ylilääkäri. Lisäksi tietotaitoa kartoitettiin myös vierailemalla ulkomailla klinikoilla ja kongresseissa.

Suuri hyppäys alalla oli tähystysleikkausten tulo Suomeen vuonna 1975. Tämä uusi menetelmä kehittyi vahvasti vielä vuosien saatossa, mutta sen tulo näin aikaisessa vaiheessa teki Suomesta yhden kärkimaista tähystysleikkauksissa. Sakari oli yksi ensimmäisistä, jotka ottivat menetelmän käyttöön työssään.

Helppoa uudistusten läpisaaminen ei aina kuitenkaan ollut. Sakari kertookin, miten aina on jarruttelijoita, jotka hidastavat innovaatioiden etenemistä. Itse hän haluaa tukea uudistuksia ja kannustaa avoimeen mieleen innovaatioiden parissa.

Ortopedin työkuvaa leikkauksen suunnittelusta tutkimustyöhön

Leikkauksen suunnittelussa Sakarin mukaan tärkein, mutta myös haastavin vaihe on oikean diagnoosin muodostaminen. Tämän jälkeen voidaan vasta pohtia mahdollisia toimenpiteitä ja sopivia menetelmiä haluttujen tulosten saamiseksi. Usein mahdollisia menetelmiä tietyn vaivan hoitoon on kehitetty lukuisia ja vain muutama näistä oikeasti on aina tilanteeseen sopivia. Valinnassa Orava painottaa kokemuksen tärkeyttä ja sitä, että oikea henkilö hoitaa vaivan. Hyvä esimerkki tästä on urheiluvaivat, joiden hoitoa ei kirjoissa opeteta. Tästä syystä usein urheiluvammapotilaat siirretään yksityisille urheiluklinikoille, jossa alan asiantutija voi hoitaa toimenpiteen varmalla otteella.

Erityishuomiota vaatii potilaiden nivelten ja luiden sekä niihin kohdistuvien voimien ja vääntöjen hahmotus sekä hoito. Näiden monimutkainen sekä herkkä mekaniikka on tunnettava, jotta hellävaraiset muutokset ja korjaukset saadaan tehtyä.

Sakarille lähellä sydäntä on nuoresta lähtien ollut aina tutkimustyö kliinisen työn ohella. Hän on tutkimuksissaan keskittynyt pääasiassa kolmeen aiheeseen: akillesjänteeseen, urheilijoiden rasitusmurtumiin sekä reiden lihas- ja jännevammoihin. Etenkin akillesjänne on monelle urheilijalle yleinen ongelmakohta ja mielenkiinnon kohde. Tämä selittyy Sakarin mukaan sillä, että akillesjänne on rakenteensa takia erittäin herkkä tulehtumaan ja muutenkin vaivoille altis. Jänne on ohut ja vain ihon peittämä eli siitä puuttuu kokonaan päältä suojaava rasvakudos.

Ortopedian ja Sakarin tulevaisuus

Sakarin mukaan ortopedia on ala, joka on jatkuvassa kehityksessä ja aina on luvassa jotain uutta. Lähivuosina hän uskoo painotuksen siirtyvän kokeelliseen kirurgiaan sekä kudosten, ruston, luun ja jänteiden, sekä lihasten korjaamiseen. Laitteita sekä uusia lääkkeitä ja pistoksia on jo kehitetty työn tueksi. Bioteknologian kehittyminen on myöskin mahdollistanut kantasolujen käyttämisen kudoskorjauksissa, kudossiirroissa ja -kasvatuksessa. Tämä on Sakarin mielestä hieno muutosalue, sillä keinoaineet eivät ikinä korvaa täysin potilaan omaa kudosta.

Sakari on erittäin kiitollinen saadessaan tehdä uraa näin pitkään ja menestyksekkäästi oman intohimonsa parissa. Ihan vielä hän ei malta jäädä eläkkeelle ja ura onneksi jatkuu vielä Mehiläisellä pitkään. Työnkuva muuttuu syksyn edetessä kuitenkin hieman. Hän jatkaa seniorikonsultin roolissa ja tekee yhteistyötä muiden Urheilu Mehiläisen ortopedien ja erityisesti Lasse Lempaisen kanssa. Orava aikoo myös olla avustamassa leikkauksissa sekä jakamassa tietotaitoaan eteenpäin.