Kaikki urheilijat tarvitsevat psykologia jossain vaiheessa uraansa

Mehiläisen Pisto -podcastin Meille kaikki ovat huippu urheilijoita -sarjassa vieraana on Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi Tuomas Grönman. Tuomas puhuu urheilijoiden henkisestä hyvinvoinnista ja kertoo, miten urheilupsykologi voi tukea urheilijaa uran eri vaiheessa. Haastattelijana uutisankkuri Peter Nyman.

Kuuntele podcast

Katso video

Huippu-urheilijoilla psykologinen tuki on aina tarpeellista

Urheilusuoritukseen vaikuttavat psyyke, tekninen ja taktinen osaaminen sekä fysiikka. Ei riitä, että fysiikka ja tekninen taito ovat huippuluokkaa, jos psyyke pettää tiukan paikan tullessa. Urheilijan on tärkeä tiedostaa, mikä saa hänet harjoittelemaan fysiikkaa ja lajitaitoa niin pitkään, että hänestä voi tulla lajinsa huippu. Intohimon ja motivaation käsitteleminen onkin olennainen osa Tuomaksen vastaanottoja.

- Huippu-urheilijoilla psykologinen tuki on aina tarpeellista. Urheilijaa tulisikin hoitaa kokonaisvaltaisesti ja mielenterveydellä on tässä erittäin suuri rooli, kertoo Tuomas.

Psykologisten perustarpeiden täyttyminen synnyttää sisäisen motivaation

Psykologisia perustarpeita ovat yhteenkuuluvuuden, kyvykkyyden ja autonomian tunne. Näiden perustarpeiden on täytyttävä, jotta urheilija jaksaa harjoitella kohti huippua ja huipulla.

Jos valmentaja on huolehtinut ympäristöstä, jossa perustarpeet tyydyttyvät, näkyy se urheilijoiden suorituksessa positiivisesti. Tarpeiden täyttyessä urheilija motivoituu lajistaan sisäsyntyisesti, saa voimaa treenata ja nauttiikin siitä.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta saadaan nostettua hyvällä joukkuehengellä ja kyvykkyyden tunnetta keskittymällä virheiden sijaan kehuihin ja positiivisuuteen.

- Tämä on etenkin nuorille äärimmäisen tärkeää, jotta saadaan luotua rakkaus lajiin, Tuomas muistuttaa.

- Myös palautteen annossa häpeän tunteen syntymistä tulisi välttää viimeiseen asti, niin valmennuksessa kuin kotona palautetta antaessa.

Huippu-urheilu altistaa masennukselle

Tuomas on kokenut itse urheilu-urallaan masennusta ja se onkin tutkimusten mukaan yleinen oire kovan tason urheilijoilla. Kun paineet ja vaatimustaso ovat kovia, tulisi valmentajan siirtää keskittyminen urheilijan kehittymiseen ja hyvinvointiin voittamisen sijasta.

- Valmennuskulttuuri on onneksi muuttumassa mekaanisesta ihmiskäsityksestä humaanisempaan suuntaan. Enää ei valmenneta vain urheilijan lajitaitoa tai fysiikkaa vaan ihmistä kokonaisuutena, Tuomas kertoo.

Urheilija jää usein masennuksen kanssa yksin, sillä ahdistuneisuuden pelätään heijastavan heikkoutta tai luovuttamista. Oireiden ilmentyessä valmennuksen tulisi tunnistaa kyseiset piirteet ja heillä pitäisi olla hoitopolut valmiina, jotta ongelmaan päästäisiin heti käsiksi.

Uran jälkeen voi iskeä ahdistus

Tyypillistä urheilijoille on myös uran loppumisen tai loukkaantumisen jälkeinen ahdistuneisuus. Huippu-urheilijan identiteetti ei häviä uran loputtua ja mahdollinen kyvyttömyys urheilla tuo elämään suuren tyhjyyden. Tämä arvottomuuden ja tyhjyyden tunne on se, mikä aiheuttaa masennuksen. Tuomas neuvoo urheilijoita uran lopettamisen jälkeen pitämään huolen perusasioista: riittävästä unesta, terveellisistä elämäntavoista ja kunnollisesta ruokavaliosta.

- Suru pitää voida surra rauhassa, mutta tämän jälkeen olisi tärkeää etsiä itselleen uusi identiteetti, vaikka koulutuksen tai harrastuksen kautta, Tuomas ohjeistaa.

Milloin hakeutua urheilupsykologin vastaanotolle?

Kun urheilija on noin 15-vuotias ja haluaa päästä huipulle, on psykologilla käynti erittäin tärkeää turvallisen kehityksen varmistamiseksi. Tässä iässä aivojen kehitys on kriittisessä pisteessä tiettyjen psykologisten taitojen osalta. Silloin oppiminen on helpompaa.

Urheilupsykologilla käynti on tarpeellista iästä riippumatta myös silloin, kun urheilijan itsetunto, mieliala ja suorituskyky alkavat laskea alle normaalin tason.

Lisäksi Tuomas suosittelee, että urheilija hakeutuisi vastaanotolle myös loukkaantumisen tai uran lopettamisen jälkeen.