Lonkkakipu ja -vaivat
Lonkkavaivojen hoitona on tehokas suunnitelmallinen fysioterapia sekä leikkaushoito. Vaivan mukaan leikkaus tehdään joko avoleikkauksena tai tähystysleikkauksena.
Lonkkanivelperäinen kipu tuntuu yleisimmin syvällä nivusessa tai pakarassa. Lonkkakipu liittyy yleensä etenkin alkuvaiheessa rasitukseen ja kiertoliikkeisiin. Usein lonkkakivun alkamisen yhteydessä lonkasta on alkanut tuntua uudenlaista napsumista tai rahinaa, joka on epämiellyttävää ja ajoittain kivuliasta.
Nivelen kivuliaisuus johtaa usein ontuvaan kävelyrytmiin, joka saa kivun leviämään lonkan ulkosivulle, pakaraan, reiteen ja aina polveen saakka. Lonkkanivelperäinen kipu ei yleensä säteile säären puolivälin alapuolelle. Napsuminen tai ääni nivelestä ei sinänsä ole poikkeavaa eikä edellytä jatkotutkimuksia, mikäli se ei ole kivuliasta.
Yleisimpiä lonkkanivelen vaivojen aiheuttajia ovat erilaiset rakenteelliset ongelmat, kuten lonkkanivelen rakenteellinen ahtaus ja lonkkamaljan vajaa katteisuus, jotka altistavat lonkkanivelen nivelrikolle. Lonkkavaivoja hoidetaan vaivan mukaan joko fysioterapialla tai leikkauksella.
Lonkkanivelen kivun syy ja lonkkanivelen rakenne on syytä selvittää jo ensioireen myötä, mikäli kipu ei helpota muutamassa viikossa levolla.
Lonkkavaivojen tutkiminen
Lonkkakivun syytä selvitettäessä ensisijaisen tärkeää on huolellinen lonkan kliininen tutkiminen vastaanotolla. Syyn selvittämisessä käytetään myös kuvantamistutkimuksia.
Kuvantamistutkimukset aloitetaan ottamalla röntgenkuva lantiosta ja oireisesta lonkasta. Röntgenkuva antaa magneettikuvaa parempaa tietoa luisesta rakenteesta, joka määrää jatkossa hoidon linjauksen.
Tarvittaessa jatketaan magneettikuvauksella, johon voidaan liittää myös varjoaine. Varjoainetta käytettäessä esimerkiksi nivelpinnan vauriot voidaan selvittää tarkemmin.
Lonkan rakenne ei aiheuta automaattisesti vaivoja
Lonkan rakenteen poikkeamat ovat periytyviä ominaisuuksia, mutta etenkin kasvuiän harrastukset ja liikunta vaikuttavat ilmeisesti voimakkaasti siihen, millaiseksi lonkkanivel muodostuu.
Erityisesti ahdaslonkkaan sopiva luinen rakenne löytyy noin 30 prosentilla suomalaisista. Kaikille ei kuitenkaan tule nuorella iällä alkavaa nivelrikkoa eikä lonkkanivelen ongelmia.
Oireettomien urheilijoiden lonkan magneettikuvauksissa on tutkimuksissa todettu, että ahdaslonkkaoireyhtymän kriteerit täyttävä luinen rakenne on 50 prosentilla oireettomista urheilijoista. Lonkkamaljan rustoisen reunuksen repeämään sopivia kuvauslöydöksiä on todettu jopa 70 prosentilla. Tämän vuoksi pelkkä magneettikuvauksessa nähty löydös ei ole aihe leikkaushoitoon.
Lonkkanivelen rakenteelliset ongelmat
Kuten luonnossa moni asia, myös lonkkanivelen rakenne on liukumo eri ääripäiden välillä. Toisessa ääripäässä on lonkkaluksaatio ja liian matala lonkkamalja ja toisessa ääripäässä ahdaslonkka-oireyhtymä.
Lonkkanivelen rakenteen aiheuttamista ongelmista on ollut tietoa jo Hippokrateen (460 – 377 eaa.) kirjoituksista saakka. Synnynnäistä lonkkanivelen sijoiltaan menoa on hoidettu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien lastalla, jonka periaate on yhä tänä päivänä käytössä vastasyntyneillä.
Myös ahdaslonkka-oireyhtymän perusperiaatteet ovat olleet kirjallisuudessa esillä jo viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Kuitenkin vasta 1990-l loppupuolella saksalainen professori Reinhold Ganz ryhmineen esitteli teorian siitä, millä tavalla erilaiset lonkkanivelen rakenteet altistavat nivelrikolle. Suurimman huomion saavutti teoria ahdaslonkka-oireyhtymästä.
Lonkkavaivojen hoito
Lonkkavaivojen hoitona on tehokas suunnitelmallinen fysioterapia sekä leikkaushoito. Vaivan mukaan leikkaus tehdään joko avoleikkauksena tai tähystysleikkauksena.
Lonkan tähystysleikkaukseen päädytään useimmiten silloin, kun potilas kärsii ahdaslonkka-oireyhtymän aiheuttamasta lonkkakivusta, jota ei olla saatu kuriin ei-leikkauksellisen hoidon avulla. Lonkan tähystysleikkauksen jälkeen potilas pystyy yleensä palaamaan takaisin entisiin aktiviteetteihinsa sekä harrastusten pariin. Harrastuksia ei myöskään useimmiten ole tarvetta rajoittaa toipumisajan jälkeen.
Vajaakatteisen lonkkamaljan (dysplasia) leikkaushoito on lonkkamaljan asennonkorjaus leikkaus (periacetabulaarinen osteotomia). Leikkaus suoritetaan aina ns. avoleikkauksena.
Lonkkavaivoja hoidetaan myös fysioterapian avulla. Hoidossa keskeistä on lonkan ja lantion lihastasapainon, sekä kävely- ja juoksurytmin palauttaminen alaraajan toimintaan perehtyneen fysioterapeutin ohjauksessa.
Lonkkakipu lapsella ja lonkkaluksaatio
Lapsilla esiintyy välillä ns. viattomia kiputiloja lonkan ja lantion alueella. Näissä niin kuin monissa muissakin asioissa vanhempien huolellinen haastattelu ja lapsen huolellinen tutkimus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Lapsilla voi olla lonkan alueella kasvuhäiriöitä, joista tavallisimpia ovat nuoremmilla lapsilla Legg-Perthes-Calvé -tauti ja vanhemmilla lapsilla reisiluun kasvulevyn luiskahdus (caput epifyseolyysi). Nämä molemmat taudit vaativat yleensä leikkaushoitoa ja seurantaa koko kasvukauden ajan.
Synnynnäinen lonkkaluksaatio on synnynnäisistä nivelongelmista tavallisin. Ennen vastasyntyneiden hoidon vakiintumista se oli CP-vammojen jälkeen tavallisin lapsen liikkumistasoa alentava tekijä ja lapsen invaliditeetin aiheuttaja. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että vastasyntyneellä diagnostiikka ja oikein toteutettu hoito ovat hyvin tärkeitä.
Lapsen lonkkakipu - koska lääkäriin?
Jos lonkkakipu on jatkuvaa, sitä kannattaa näyttää asiantuntijalle. Lasten ortopedit ovat apuna lapsen lonkkiin liittyvissä kivuissa ja vaivoissa. Voit varata ajan suoraan ortopedille tai keskustella asiasta ensin esimerkiksi lastasi hoitavan lastenlääkärin kanssa. Vaivat kannattaa hoitaa asiantuntijalla, joka osaa ottaa huomioon lapsen kehityksen, kasvun ja motoriikan. Mehiläiseltä löytyy myös fysioterapeutteja, jotka tuntevat lapsen kehitykseen liittyvät erikoisnäkökulmat.
Lue lisää:
Tähystyksestä apu lonkkavaivoihin
Lonkan tekonivelleikkaus ja lonkkakuluma