

Insuliini diabeteksen hoidossa
Insuliini on hormoni, jota terveellä ihmisellä haima tuottaa verensokerin säätelyyn. Insuliinihoitoa käytetään diabeteksen hoidossa, jolloin haima ei joko tuota insuliinia riittävästi tai insuliinin vaikutus ei toimi kunnolla.
Yleistietoa insuliinista
Insuliini on hormoni, jota terveellä ihmisellä haima tuottaa verensokerin säätelyyn. Jos haima ei tuota riittävästi insuliinia, sitä on annosteltava lääkkeenä kehon ulkopuolelta. Normaalisti haiman insuliinintuotanto on tarkasti säädeltyä, mutta diabeteksessa insuliinintuotannossa on ongelmia. Diabeetikolla haima ei joko tuota insuliinia riittävästi tai lainkaan, tai erittynyt insuliini ei toimi verensokerin säätelyssä odotetulla tavalla.
- Tyypin 1 diabeteksessa on aina insuliinipuutos, joten päivittäinen insuliinihoito on välttämätöntä. Ilman insuliinihoitoa diabeetikon verensokeri nousee liian korkeaksi, mikä voi johtaa hengenvaaralliseen ketoasidoosiin.
- Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinituotannossa on usein häiriöitä, ja insuliinia voidaan tarvita tablettilääkkeiden lisänä.
Insuliiniherkkyys ja insuliiniresistenssi
Insuliiniherkkyys viittaa lihasten ja muiden kudosten kykyyn reagoida insuliinin antamaan käskyyn hyödyntää verenkierrossa olevaa glukoosia eli sokeria. Jos veressä on liikaa glukoosia, haima tuottaa insuliinia, joka antaa käskyn lihaksille ja muille kudoksille ottamaan enemmän glukoosia verestä. Mikäli insuliinin vaikutus ei toimi kunnolla, lihakset eivät reagoi insuliinin viestiin, ja verensokeri jatkaa kohoamistaan. Elintapamuutokset, kuten liikunnan lisääminen ja pysyvä painonpudotus, voivat parantaa insuliiniherkkyyttä ja hidastaa diabeteksen etenemistä.
Tyypin 2 diabeteksessa insuliiniherkkyys on usein alentunut, mikä johtaa insuliiniresistenssiin eli elimistön epäherkkyyteen insuliinille. Diabeetikolla haimassa ei joko synny lainkaan insuliinia tai syntyvä insuliini ei enää vaikuta yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin. Diabeetikoilla voi esiintyä sekä heikentynyttä insuliinintuotantoa että insuliiniresistenssiä. Tällöin lihakset ja rasvakudos eivät pysty vastaamaan insuliinin antamaan käskyyn alentaa verensokeria.
Insuliinin käyttö
Insuliinia on kahta päätyyppiä - pitkävaikutteinen perusinsuliini ja lyhytvaikutteinen ateriainsuliini.
- Pitkävaikutteista insuliinia käytetään korjaamaan kohonnutta paastosokeria ja ylläpitämään ympärivuorokautista sokeritasoa.
- Ateriainsuliini tasaa aterioiden yhteydessä kohoavaa verensokeria.
Tällä hetkellä insuliinia on saatavilla ainoastaan pistettävässä muodossa, joko insuliinikynässä tai insuliinipumpussa. Insuliini pistetään yleensä vatsan tai reisien alueelle ihon alle ohuella neulalla, joka vaihdetaan jokaisen pistoksen jälkeen. Useimmiten insuliinin pistämiseen käytetään insuliinikynää.
Insuliinipumppu on pieni kanyyli, joka asetetaan ihoon. Se on käytössä monipistoshoidossa, kun diabeetikko tarvitsee sekä perus- että ateriainsuliinia useita kertoja päivässä. Pumppu vähentää pistokertojen määrää ja tekee annostelusta tarkempaa. Insuliinipumppua käytetään erityisesti insuliinipuutosdiabeteksessa, lapsilla, pistospelkoisilla sekä aktiivisilla harrastajilla, joilla on tarve joustavampaan ja nopeampaan insuliinin säätelyyn.
Insuliinin haittavaikutukset
Insuliini on yleisesti hyvin siedetty lääke, mutta sen annostelussa on oltava tarkkana. Liian suuri päivittäinen insuliiniannos voi johtaa verensokerin liian alhaiseen laskuun, mikä aiheuttaa hypoglykemiaa. Hypoglykemia voi pahimmillaan johtaa insuliinishokkiin ja tajuttomuuteen. Liian vähäinen insuliinimäärä taas nostaa verensokeria, mikä voi johtaa vakavaan insuliininpuutokseen eli ketoasidoosiin, joka on hengenvaarallinen tila.
- Normaali verensokeri. Verensokeri on normaali, kun se on 4–6 mmol/l välissä.
- Hypoglykemia. Henkilöllä on hypoglykemia, kun verensokeri on alle 4 mmol/l ja alle 2 mmol/l voi johtaa tajuttomuuteen.
- Ketoasidoosi. Yli 15 mmol/l verensokeri viittaa yleensä ketoasidoosin.
Insuliini ei itsessään aiheuta painonnousua, mutta liian suuret lääkeannokset voivat johtaa siihen, että henkilö syö liikaa korjatakseen laskevaa verensokeria. Tämä voi johtaa painonnousuun. Tämän vuoksi ylipainoisilla tyypin 2 diabeetikoilla pyritään ensisijaisesti käyttämään muita lääkkeitä kuin insuliinia.