- Diabeteksen torjunnassa kiinnitetään huomio muun muassa vyötärönympärykseen, mutta diabeetikko voi olla laihakin, Antti Virkamäki ja klinikkakoordinaattori Paula Nikkanen kertovat.- Diabeteksen vaarallisin piirre on oireettomuus. Se ei juuri anna merkkejä itsestään. Hoitoon tulisikin päästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Mehiläisen Diabetesklinikan vastaava lääkäri Antti Virkamäki sanoo.

Mehiläisen Diabetesklinikka muodostaa valtakunnallisen konseptin, jonka toimipaikat ovat Helsingin ohella Vantaalla Tikkurilassa, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

- Toiminnassa on mukana 15 lääkäriä sekä suuri joukko alan muita ammattilaisia, diabeteshoitajia, ravitsemusterapeutteja, jalkahoitajia sekä useita erikoisalojen konsultteja, Mehiläisen Diabetesklinikan vastaava lääkäri Antti Virkamäki kertoo.

Hän on ollut perustamassa viisi vuotta sitten maamme ensimmäistä yksityisen palveluntuottajan diabetestiimiä.

- Eri diabetesyhdistyksillä on toki pitkään ollut omat toimipisteensä, mutta mielestäni iso yksityinen toimija kykenee parhaiten luomaan konseptin, jonka avulla potilas saa halutessaan kaiken tarvitsemansa, Virkamäki sanoo.

Diabetes voi olla myös oireeton

Diabetes on vakava sairaus, jonka vaarallisin piirre on oireettomuus. Ei ihme, että yhdeksälle potilaalle kymmenestä diabetes-diagnoosi tulee täytenä yllätyksenä vaikkapa määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

- Halutessaan jokainen voi myös itse tutkailla tilannettaan käymällä läpi internetissä olevaa Diabetesliiton riskitestiä, jonka sisältämiin kysymyksiin vastaamalla voi arvioida sairastumisriskinsä. Tämän jälkeen voi hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Riskitestissä kiinnitetään huomiota muun muassa perintötekijöihin, ikään, vyötärönympärykseen ja elintapoihin.

Mehiläisestä yksilöllistä hoitoa diabetekseen

- Diabeteksen vaarallisin piirre on sen oireettomuus. Ei ihme, että diagnoosi tulee yhdeksälle potilaalle kymmenestä täytenä yllätyksenä, Antti Virkamäki sanoo.Virkamäki on ollut laatimassa kansallista diabeteksen Käypä hoito -suositusta, joka korostaa hoidon yksilöllisyyttä.

- Tauti erotellaan tyypin 1 ja 2 diabetekseen, jotka kuitenkin poikkeavat toisistaan luultua vähemmän. Molempien hoidon kohteena on verensokeri. Tyypin 1 diabeteksessa se on pääosassa. Tyypin 2 diabeteksen hoito on laaja-alaisempaa, onhan kysymyksessä vakava aineenvaihdunnallinen häiriötila, jossa joudutaan puuttumaan myös kolesteroli- ja verenpaineongelmiin.

- Tyypin 1 diabeetikon haima on lopettanut insuliinintuotannon, kun taas tyypin 2 diabeetikolla haimassa syntyvä insuliini ei enää vaikuta yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin. Tätä nimitetään insuliiniresistenssiksi eli elimistön epäherkkyydeksi insuliinille. Myös tyypin 2 diabeetikolla haiman insuliinintuotanto on usein häiriintynyt, ja tauti voi alkuvaiheessa muistuttaa tyypin 1 diabetesta.

- Kumpikin diabetestyyppi tarvitsee lääkityksen. Tyypin 1 diabeetikot saavat aina insuliinia ja tyypin 2 diabeetikoistakin suuri osa. Järkevä ja oikein ohjattu insuliinilääkitys on hyvä ja turvallinen hoitomuoto, vaikka monet potilaat saattavat sitä pelätä.

- Myös tyypin 2 diabeetikolla insuliinihoidon mahdollisuutta tulisi harkita jo taudin alkuvaiheessa. Mikäli siihen jostakin syystä ei kuitenkaan haluta päätyä, hoito vaikeutuu. Insuliinista voidaan myöhemmin luopua ja jatkaa tablettihoidolla, mutta se saattaa myös jäädä pysyväksi.

- Elämäntapapuolella insuliiniherkkyttä parantavia toimenpiteitä ovat muun muassa liikunnan lisääminen ja pysyvä painonpudotus, jotka hidastavat taudin etenemistä.

Potilaan motivointi korostuu hoitotyössä

Virkamäki toteaa insuliinin pistämisen voivan alussa tuntua vastenmieliseltä. Tällöin hoitotiimin motivointikyky korostuu.

- Nykyiset välineet ovat huippuluokkaa ja neulatkin niin ohuita, ettei pistos juuri tunnu. Myös insuliiniannoksen valinta on tehty helpoksi kertakäyttöisten insuliinikynien myötä.

Tukea painonpudotukseen

Jokainen voi elämäntavoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa sairastumisriskiinsä. Painonpudotus, liikunnan lisääminen ja kuitupitoinen ravinto saattavat toimia ennaltaehkäisevästi. Pienikin painonpudotus voi olla merkityksellinen diabeteksen hoidossa, kunhan se on pysyvä.

- Painonpudotuksen tavoitteita ei pidä asettaa epärealistisen korkeiksi. Erityisesti tulisi välttää rajua laihduttamista ihmedieeteillä. Ne vain vähentävät lihasten määrää, eivät diabeteksen kannalta olennaista ja aineenvaihdunnalle haitallista sisälmysrasvaa, Mehiläisen Diabetesklinikan klinikkakoordinaattori Paula Nikkanen toteaa.

- Tehtävänämme on auttaa asiakasta löytämään voimavaroja päätösten tekemiseen ja niistä kiinni pitämiseen. Asiakkaan tulee myös saada riittävästi tietoa.

Paula Nikkanen ohjaa painonhallintaryhmiä, jotka sopivat muillekin kuin diabetesta sairastaville. Painonhallintamenetelmät perustuvat viimeiseen tutkimustietoon ja Mehiläisen pitkäaikaiseen kokemukseen lihavuuden hoidosta.

Painonpudotus on haastava asia ja se edellyttää tietoa, taitoa ja osaamista. Mehiläisessä on tarjolla laihdutusohjaajan lisäksi asiantuntijalääkärin tuki. Painonhallinnan ohjausta voi saada sekä yksilöllisesti että ryhmissä.

- Painonhallintaryhmä muodostaa hyvän työkalun ylipainon hoitamisessa. Ryhmässä mukana oleminen sitouttaa, ja vertaistuki kannustaa. Myös ryhmässä jokainen laihduttaa yksilönä, Paula Nikkanen toteaa.

Tietoa diabeteksestä

Diabetesta sairastaa noin
500 000 suomalaista, heistä lähes puolet tietämättään. Yleisin on tyypin 2 diabetes (noin 90 prosenttia diabeetikoista). Hoitamattomana diabetes aikaansaa edelleen sydän-, verisuoni-, silmä-, munuais- ja alaraajaongelmia.

Jaa