Allerginen nuha

Allerginen nuha ja allergiat yleensä ovat selvästi yleistyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Allerginen nuha jaotellaan kausiluonteiseen eli siitepölynuhaan ja ympärivuotiseen nuhaan.

Tavallisimmat kausiluonteisen nuhan aiheuttajat ovat leppä, koivu, heinäkasvit ja pujo. Lepän kukinta alkaa tavallisesti maaliskuussa, koivun eteläisessä Suomessa toukokuun alussa. Heinät ovat kesäajan kukkijoita ja pujo aiheuttaa allergiaoireita loppukesästä. Jotkut henkilöt voivat myös herkistyä luonnon homeitiöille, jolloin nuhaoireita on etenkin alkusyksystä.

Allerginen nuha on yleinen sairaus ja siihen liittyvät oireet ovat tyypillisesti nenän kutina, aivastelu, kirkas limaneritys ja nenän tukkoisuus. Jos allergisen nuhan oireet pitkittyvät, vetinen erite muuttuu usein paksummaksi.

Allergisen nuhan oireet vaihtelevat allergeenin määrän mukaan. Esimerkiksi mitä enemmän siitepölyä on ilmassa, sitä enemmän allergisen nuhan oireita esiintyy.

Yleisimpiä allergisen nuhan oireita ovat:

• Nenän kutina
• Aivastelu
• Kirkas lima
• Nenän tukkoisuus

Pitkittyneessä allergisessa nuhassa hankalin oire on nenän tukkoisuus, joka vaivaa usein yöaikaan. Tämän seurauksena unen laatu voi kärsiä ja kuorsaus lisääntyä, ja tästä voi seurata päiväväsymystä. Lisäksi huono nenähengitys aiheuttaa kurkun kuivuutta, joka tuntuu kurkkukipuna.

Vastaanotolla lääkäri selvittää potilaan oireet, tutkii nenän ja ohjaa hänet tarvittaviin lisätutkimuksiin. Lisätutkimukset ovat usein tarpeellisia, kun potilaan oireet ovat vaihtelevia, eikä ajallinen yhteys oireen ja mahdollisen aiheuttajan välillä ole selkeä. Joskus allergista nuhaa sairastavan kertomus oireista on kuitenkin niin tyypillinen, ettei lisätutkimuksia tarvita.

Kausiluonteisessa allergisessa nuhassa suositeltavin aika tehdä allergiatutkimukset on siitepölykauden jälkeen syksyllä. Tällöin allergiavasta-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan. Lääkärin tutkimuksissa selviää myös mahdolliset nenän rakenteelliset ongelmat, kuten nenän väliseinän vinous, nenän limakalvojen kuivuus ja karstoittuminen tai nenäpolyypit.

Allergisen nuhan ensisijainen hoito on yrittää vähentää altistumista allergeenille eli allergiaa aiheuttavalle aineelle. Esimerkiksi siitepölypitoisuudet vaihtelevat ilmassa huomattavasti sääolojen mukaan, jolloin altistumista siitepölyille voidaan vähentää muun muassa pitämällä ikkunat kiinni.

Näillä keinoilla voi helpottaa allergisen nuhan oireita:

• Vältä altistumista allergeenille. Esimerkiksi tihentämällä allergiakaudella lakanoiden vaihtoa.
• Sisäilman parantaminen. Esimerkiksi pitämällä ikkunat kiinni ja siivoamalla huonepölyä, joka ärsyttää allergikon nenää ja lisää oireita, vaikka pölypunkkiallergiaa ei olisi todettu.
• Tupakoinnin lopettaminen. Tupakointi huonontaa niin keuhkojen kuin nenänkin toimintaa.
• Nenän kostutus. Allergia aiheuttaa usein nenän limaerityksen lisääntymistä. Kuitenkin nuhan jatkuessa pitkään nenän limakalvo voi kuivua ja karstoittua. Nuhan hoitoon tarkoitetut nenäsuihkeet voivat myös kuivattaa limakalvoja. Tällöin hyvä apu on nenän kostutus apteekista saatavilla kostutussuihkeilla tai -tipoilla tai nenähuuhtelukannulla.

Jos allergeenialtistumisen vähentäminen ei helpota oireita riittävästi, tarvitaan lääkitystä. Allergisen nuhan lääkehoitoon on useita eri vaihtoehtoja. Nenään paikallisesti käytettäviä suihkeita ovat kortisoni-, antihistamiini- ja kromonisuihkeet. Tablettimuotoisia lääkkeitä ovat antihistamiinit ja leukotrieenireseptorin salpaajat.

• Nenän kortisonisuihkeet. Tehokkain lääkitys allergiseen nuhaan ovat nenän kortisonisuihkeet. Niiden avulla saadaan täsmälääkitys juuri sinne missä oireita on eli nenän limakalvolle.
• Antihistamiini- tai kromonisuihkeita voi kokeilla lieviin allergisen nuhan oireisiin.
• Tablettimuotoiset antihistamiinit auttavat myös muihin allergisiin oireisiin kuin nuhaan. Ne helpottavat myös silmän, ihon ja keuhkojen allergiaoireita. Antihistamiinin etu on myös se, että lääke alkaa vaikuttaa noin puolessa tunnissa.

Ihmisillä esiintyy yksilöllisiä eroja lääkkeiden tehossa ja vaikutuksissa. Jos jokin lääkevalmiste ei helpota riittävästi oireita tai aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten antihistamiini väsymystä, kannattaa kokeilla toista valmistetta. Valmisteen vaihto toiseen voi auttaa, koska eri valmisteet sisältävät esimerkiksi eri hajusteita tai säilöntäaineita.

Usein kuitenkaan yksi lääke ei riitä, vaan tarvitaan oireista ja allergeenimääristä riippuen paria-kolmea lääkettä. Esimerkiksi siitepölykauden alkaessa lieviin allergisen nuhan oireisiin voi riittää antihistamiinitabletti tai nenäkortisonisuihke. Kun siitepölypitoisuus lisääntyy, lisätään lääkitykseen mukaan nenäkortisonisuihke tai antihistamiinitabletti ja tarvittaessa silmäoireiden hoitoon silmätippalääkitys.

Ainoa varsinainen allergian syyhyn eli herkistymiseen auttava hoito on siedätyshoito. Tällöin potilaan elimistö totutetaan pienillä säännöllisillä allergeenimäärillä allergeeniin, niin että allergiareaktio vähitellen elimistöstä häviää.

Siedätyshoito vaatii sitoutumista ja kestää yleensä kolme vuotta. Siedätyshoidon sopivuuden tutkii ja aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt allergologian erikoislääkäri.