Suonenveto eli lihaskramppi on kivulias seuralainen. Onneksi vaivaa voi ehkäistä monin kotikonstein. Lue 10 kysymystä suonenvedosta ja miten sitä voi ehkäistä:

1. Mistä suonenveto johtuu?

Suonenveto tarkoittaa lihaksen tai pienen lihasryhmän kivuliasta, yhtäkkistä kramppia. Vaivan harhaanjohtava nimitys juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin tauteja nimettiin niiden ulkonäön mukaan. Kramppaavassa lihaksessa voi näkyä suonta muistuttava kireä juonne.

Vaivan perimmäistä syytä ei tarkkaan tunneta. Taustalla saattaa olla verenkierron heikkeneminen, hermoston toimintaan liittyvä ongelma tai elimistön suolatasapainon häiriö. Kramppi syntyy, kun lihaksen normaali supistustila jää päälle. Kouristunut lihas ei saa happea eikä pysty poistamaan kuona-aineita, mistä seuraa kipua.

2. Ketkä vaivasta 
yleisimmin kärsivät?

Taipumus suonenvetoon lisääntyy huomattavasti yli 50-vuotiailla. Yli 60-vuotiaista 30–50 prosenttia kärsii suonenvedosta. Nuoremmista tyypillinen ryhmä on raskaana olevat, joista suonenvetoa on lähes kaikilla. Alttiutta selittävät turvotus ja aineenvaihdunnalliset muutokset, kuten magnesiumin puute. Tietyssä raskauden vaiheessa veri laimenee, minkä seurauksena lihakset saavat veren mukana tavallista vähemmän suonenvedolta suojaavia natriumia, kaliumia ja kalsiumia.

3. Missä kehonosissa suonenvetoa voi ilmetä?

Tavallisimmin suonenveto tulee jalkoihin. Sitä voi olla myös käsissä ja vartalossa, mutta se on harvinaisempaa. Kuntoilijoilla krampit ovat tyypillisiä pohkeissa ja jalkapohjissa. Jos juoksee kovaa, voi tulla myös takareisikramppeja. Kouristus kestää sekunneista useisiin minuutteihin.

4. Miksi suonenveto iskee usein öisin tai aamulla herätessä?

Nukkuessa lihakset ovat rentoutuneina. Silloin pienikin ärsyke, kuten yhtäkkinen liikahdus tai jopa peiton kosketus, voi saada lihaksen kramppaamaan. Ihminen on altis krampeille myös huonosti nukutun yön tai pitkäkestoisen lihaskuormituksen jälkeen eli väsyneenä.

5. Miten lämpötila vaikuttaa suonenvetoon?

Kylmä tai veto voi altistaa suonenvedolle. Lämmin taas tehostaa verenkiertoa, joten se voi auttaa kramppeihin. Helteellä tai saunan lämmössä voi kuitenkin altistua suonenvedolle, jos hikoilee paljon eikä juo riittävästi suolapitoista nestettä.

6. Mitä voi tehdä, jos kramppi iskee uidessa 
tai autoa ajaessa?

Ennen uintia ja autoilua kannattaa venytellä ja nauttia riittävästi nestettä. Krampin yllättäessä on tärkeintä pitää pää kylmänä kivusta huolimatta.

Uidessa on tärkeää saada nopeasti maata jalkojen alle, jotta voi venyttää kouristunutta lihasta. Jos kramppi on esimerkiksi jalkapohjassa, venytetään varpaita ylöspäin. Jo millimetrin vastavenytys riittää vapauttamaan jännitystilan. Kramppikohtaa kannattaa myös hieroa kevyesti, koska se nopeuttaa verenkierron ja aineenvaihdunnan palautumista.

Autoillessa voi kaasujalan krampatessa turvautua vakionopeuden säätimeen. Ellei sitä ole, kannattaa pysähtyä.

7. Auttaako suolan nauttiminen, kun lihas kramppaa voimakkaasti?

Paras ensiapu on venytys. Jotkut kokevat saavansa helpotusta merisuolarakeen imeskelystä tai desilitrasta vettä, johon on liuotettu teelusikallinen suolaa. Lihasten toiminnalle tärkeää natriumia sisältävät ruokasuola ja merisuola. Pan-suolassa natriumia on merkittävästi vähemmän kuin perinteisissä suoloissa, mutta toisaalta se sisältää kaliumia ja magnesiumia, jotka ovat hyviä lihaksen toiminnan kannalta.

Pitää muistaa, että runsas suolankäyttö voi kohottaa verenpainetta. Natrium- ja kaliumtablettien käyttöä ei saa aloittaa ilman verikokein todettua kivennäisainepuutosta ja lääkärin määräystä.

8. Mikä on parasta jälkihoitoa?

Joskus krampannut lihas jää araksi tunneiksi tai jopa seuraavaan päivään asti. Parasta jälkihoitoa on tulehduskipulääkevoide ja kevyt liikuskelu. Kovaa kuormitusta kannattaa välttää, mutta täydelle levolle ei ole tarvetta.

9. Kuinka suonenvetoa 
voi ehkäistä?

Kannattaa nukkua riittävästi joka yö. Illalla voi ottaa lämpimän jalkakylvyn ja laittaa villasukat tai säärystimet yöksi jalkaan. Aamulla voi tehdä kevyen jalkajumpan eli pyöritellä nilkkoja tai nousta varpaille.

Venyttely, nestetasapainosta huolehtiminen ja hyvät jalkineet voivat ehkäistä lihaskramppeja. Myös magnesiumtabletteja voi kokeilla. Mikäli jaloissa on turvotustaipumusta, on hyvä välillä nostaa jalat 5–10 minuutiksi ylös. Hankalassa tapauksessa voi käyttää tukisukkia.

Suonenvedosta kärsivän on syytä lopettaa tupakointi ja välttää runsasta alkoholin käyttöä. Myös kahvin ja teen juonnin vähentämisestä voi olla hyötyä.

10. Miten vaivaa hoidetaan lääkärissä?

Lääkäriin kannattaa mennä, jos kotikonstit eivät auta. Lääkäri tutkii kramppi-alueen ihon, verenkierron ja lihasten kunnon ja tarkistaa, onko potilaalla suonenvedolle altistavia suonikohjuja. Verikokeella 
selvitetään suolatasapaino ja suljetaan pois sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt.

Osa reuma- ja nesteenpoistolääkkeistä voi altistaa lihaskrampeille. Lääkäri voi etsiä vaihtoehtoisen valmisteen tai muuttaa annostusta. Jos mitkään muut keinot eivät auta, lääkäri voi määrätä suonenvetoon lihaksia rentouttavaa tai ääreisverenkiertoa parantavaa lääkettä.

Asiantuntija liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri Hanna Junttila, Mehiläinen, Oulu.

Jaa