Digiklinikalta apua kaikkiin terveyshuoliisi 24/7
Lue lisää
Suonenveto eli lihaskramppi
Suonenveto eli lihaskramppi on kivulias vaiva, jota voi ehkäistä monin kotikonstein. Hakeudu lääkäriin, jos vaiva ei helpota kotihoidolla.
Suonenveto tiiviisti
- Suonenveto tarkoittaa lihaksen tai pienen lihasryhmän kivuliasta, yhtäkkistä kramppia.
- Suonenveto esiintyy yleisimmin jaloissa, mutta sitä voi esiintyä myös käsissä ja vartalossa.
- Suonenvetoon paras ensiapu on venytys. Pieni vastavenytys, kuten varpaiden ylöspäin venyttäminen jalkapohjan krampissa, voi lievittää jännitystä.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Suonenveto on yleinen vaiva yli 50-vuotiailla
Suonenveto on lihaksen tai pienen lihasryhmän äkillinen ja kivulias kramppi. Vaivan perimmäistä syytä ei tarkkaan tunneta. Taustalla saattaa olla verenkierron heikkeneminen, hermoston toimintaan liittyvä ongelma tai elimistön suolatasapainon häiriö. Kramppi syntyy, kun lihaksen normaali supistustila jää päälle. Kouristunut lihas ei saa happea eikä pysty poistamaan kuona-aineita, mistä seuraa kipua.
Taipumus suonenvetoon lisääntyy huomattavasti yli 50-vuotiailla. Yli 60-vuotiaista 30–50 prosenttia kärsii suonenvedosta. Nuoremmista tyypillinen ryhmä on raskaana olevat, joista suonenvetoa on lähes kaikilla.
Alttiutta selittävät turvotus ja aineenvaihdunnalliset muutokset, kuten magnesiumin puute. Tietyssä raskauden vaiheessa veri laimenee, minkä seurauksena lihakset saavat veren mukana tavallista vähemmän suonenvedolta suojaavia natriumia, kaliumia ja kalsiumia.
Suonenvedon hoito
Paras ensiapu on suonenvetoon venytys. Jo pieni vastavenytys, kuten millimetrin liike, voi helpottaa jännitystä. Esimerkiksi, jos kramppi esiintyy jalkapohjassa, varpaita kannattaa venyttää ylöspäin.
Joskus krampannut lihas jää araksi tunneiksi tai jopa seuraavaan päivään asti. Parasta jälkihoitoa on tulehduskipulääkevoide ja kevyt liikuskelu. Kovaa kuormitusta kannattaa välttää, mutta täydelle levolle ei ole tarvetta.
Milloin lääkäriin suonenvetojen takia?
Lääkäriin kannattaa mennä, jos kotihoito ei auta. Lääkäri tutkii kramppialueen ihon, verenkierron ja lihasten kunnon ja tarkistaa, onko potilaalla suonenvedolle altistavia suonikohjuja. Verikokeella selvitetään suolatasapaino ja suljetaan pois sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt.
Osa reuma- ja nesteenpoistolääkkeistä voi altistaa lihaskrampeille. Lääkäri voi etsiä vaihtoehtoisen valmisteen tai muuttaa annostusta. Jos mitkään muut keinot eivät auta, lääkäri voi määrätä suonenvetoon lihaksia rentouttavaa tai ääreisverenkiertoa parantavaa lääkettä.
Suonenvetojen ehkäisy
Suonenvetoa voi kokeilla ehkäistä monin eri kotikonstein.
- Nuku riittävästi joka yö.
- Lämpöä jaloille. Illalla voi ottaa lämpimän jalkakylvyn ja laittaa villasukat tai säärystimet yöksi jalkaan.
- Jalkajumppa ja venyttely. Aamulla voi tehdä kevyen jalkajumpan eli pyöritellä nilkkoja tai nousta varpaille sekä venytellä.
- Nestetasapainosta kannattaa huolehtia.
- Hyvät jalkineet voivat ehkäistä lihaskramppeja.
- Magnesiumtabletteja voi kokeilla.
- Jalkojen pitäminen ylhäällä. Mikäli jaloissa on turvotustaipumusta, on hyvä välillä nostaa jalat 5–10 minuutiksi ylös.
- Tukisukkien käyttö voi auttaa haastavissa tapauksissa.
Suonenvedosta kärsivän on syytä lopettaa myös tupakointi ja välttää runsasta alkoholin käyttöä. Myös kahvin ja teen juonnin vähentämisestä voi olla hyötyä.
Lääkärikohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme lääkäreiden tiedoista.
Huomioi hinnastossa
Hinta-arvio sisältää kanta- ja poliklinikkamaksun.| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| Vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 71,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 101,80 € |
| Vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 101,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 131,80 € |
| Vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 138,80 € Ilman Kela-korvausta alk. 168,80 € |
Usein kysyttyä suonenvedoista
Suonenvedon harhaanjohtava nimitys juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin tauteja nimettiin niiden ulkonäön mukaan. Kramppaavassa lihaksessa voi näkyä suonta muistuttava kireä juonne.
Suonenveto on yleisempää yli 50-vuotiailla, ja 30–50 prosenttia yli 60-vuotiaista kärsii siitä. Nuoremmista raskaana olevat ovat erityisen alttiita suonenvedolle, lähes kaikki kokevat sen. Alttiutta lisäävät turvotus ja aineenvaihdunnalliset muutokset, kuten magnesiumin puute. Raskauden aikana veri laimenee, mikä vähentää lihasten saamaa natriumin, kaliumin ja kalsiumin määrää, jotka suojaavat suonenvedolta.
Tavallisimmin suonenveto tulee jalkoihin. Sitä voi olla myös käsissä ja vartalossa, mutta se on harvinaisempaa. Kuntoilijoilla krampit ovat tyypillisiä pohkeissa ja jalkapohjissa. Jos juoksee kovaa, voi tulla myös takareisikramppeja. Kouristus kestää sekunneista useisiin minuutteihin.
Nukkuessa lihakset ovat rentoutuneina. Silloin pienikin ärsyke, kuten yhtäkkinen liikahdus tai jopa peiton kosketus, voi saada lihaksen kramppaamaan. Ihminen on altis krampeille myös huonosti nukutun yön tai pitkäkestoisen lihaskuormituksen jälkeen eli väsyneenä.
Kylmä tai veto voi altistaa suonenvedolle. Lämmin taas tehostaa verenkiertoa, joten se voi auttaa kramppeihin. Helteellä tai saunan lämmössä voi kuitenkin altistua suonenvedolle, jos hikoilee paljon eikä juo riittävästi suolapitoista nestettä.
Ennen uintia ja autoilua kannattaa venytellä ja nauttia riittävästi nestettä. Krampin yllättäessä on tärkeintä pitää pää kylmänä kivusta huolimatta.
- Uidessa on tärkeää saada nopeasti maata jalkojen alle, jotta voi venyttää kouristunutta lihasta. Jos kramppi on esimerkiksi jalkapohjassa, venytetään varpaita ylöspäin. Jo millimetrin vastavenytys riittää vapauttamaan jännitystilan. Kramppikohtaa kannattaa myös hieroa kevyesti, koska se nopeuttaa verenkierron ja aineenvaihdunnan palautumista.
- Autoillessa voi kaasujalan krampatessa turvautua vakionopeuden säätimeen. Ellei sitä ole, kannattaa pysähtyä.
