Tervetuloa Mehiläisen sairaalaan
Lue lisää
Värttinäluun murtuma
Värttinäluun murtuma eli rannemurtuma on yläraajan yleisin murtuma ja se ilmenee turvotuksena ja kipuna ranteessa. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos ranne on virheasennossa tai kipu estää käden käytön.
Artikkelissa asiantuntijana
LT, Dosentti, Käsikirurgian erikoislääkäri
Värttinäluun murtuma tiiviisti
- Värttinäluun murtuma on ranteen alueen murtuma, joka syntyy yleensä kaatuessa ojennetun käden varaan.
- Värttinäluun murtuma on erityisen yleinen ikäihmisillä, joilla luun rakenne on heikentynyt esimerkiksi osteoporoosin vuoksi. Nuoremmilla murtuma syntyy usein korkeaenergisen vamman, kuten urheilu- tai liikennetapaturman, seurauksena.
- Hoito voi sisältää kipsauksen tai leikkauksen, riippuen murtuman vakavuudesta ja asennosta.
Värttinäluun murtuman eli rannemurtuman oireet
Rannemurtumalla tarkoitetaan yleensä värttinäluun alaosan murtumaa, joka syntyy, kun henkilö kaatuu ojennetun käden varaan. Värttinäluun murtumatyyppejä on monia erilaisia. Lapsilla esiintyy mm. pajunoksamurtumia ja kasvulevyn kautta kulkevia murtumia. Tyypillisessä murtumassa värttinäluun nivelpinta kääntyy ylöspäin. Korkeaenergisissä vammoissa tai iäkkäämmillä potilailla murtuma on usein pirstaleinen.
Tyypillisimpiä rannemurtuman oireita ovat:
- turvotus
- kipu ja aristus värttinäluun alueella kättä liikuttaessa
Rannemurtumaa voi olla vaikea diagnosoida ilman röntgenkuvaa, mutta jos murtuma on reilussa virheasennossa, sen näkee yleensä myös päällepäin.
Näin värttinäluun murtuman tutkimus etenee
Lääkäri tutkii ranteen vastaanotolla ja vahvistaa diagnoosin röntgenkuvalla. Kuvantamisen avulla voidaan selvittää, onko kyse värttinäluun vai jonkin muun luun murtumasta sekä onko ranteeseen mahdollisesti aiheutunut muita vammoja.
Hiusviivamurtumat ja murtumat, joiden asento on alun perin hyvä, hoidetaan kipsaamalla. Tällöin käsivarteen asetetaan kipsilasta kämmenselän puolelle, ja ranne pidetään 2–4 viikkoa neutraaliasennossa.
Jos murtuma dislokoitunut eli siirtynyt, alkuvaiheen hoitona on murtuman asettaminen paikalleen ja kipsaus käsivarren kämmenselän puolelle kipsilastalla. Tässä vaiheessa on syytä kiinnittää huomioita siihen, että käsi ja ranne kipsataan hyvään asentoon
Jos murtuma saadaan vetämällä hyvään asentoon, kipsi jätetään paikoilleen. Murtuma röntgenkuvataan noin 5–10 päivän kuluttua tapaturmasta asennon tarkistamiseksi. Tarvittaessa voidaan tehdä lisäkuvaus 14–21 päivän kuluttua. Kokonaiskipsausaika on yleensä 4–6 viikkoa. Jos murtumaa ei saada vetämällä hyväksyttävään asentoon, tai kipsihoidon aikana murtuman asento huononee, on syytä harkita leikkaushoitoa.
Jos värttinäluun kämmenselän luunkuorikerros on pirstaloitunut tai murtuma on muuten pirstaleinen, murtuma voi liikkua kipsihoidon aikana. On myös mahdollista, ettei murtumaa tällaisessa tapauksessa saada vetämällä hyvään asentoon. Tällaisissa tapauksissa, kuten myös korkeaenergisissä vammoissa, on syytä harkita leikkaushoitoa varhaisessa vaiheessa.
Nykyään on saatavilla kehittyneitä kiinnitysvälineitä, jotka soveltuvat myös huonolaatuisen luun ruuvaamiseen, joten yhä iäkkäämpiä potilaita ja vaikeampia murtumia voidaan hoitaa leikkaamalla. Yleinen hoitomenetelmä monissa Suomen sairaaloissa on ulkoinen kiinnitys, eli Hoffmanin laite, joka perustuu siihen, että kädestä vetämällä nivelsiteiden kautta murtuman palat saadaan paikalleen.
Kipsin poiston jälkeen alkaa käden kuntoutusvaihe. Kuntoutus kestää murtumasta ja hoitomenetelmästä riippuen muutamia viikkoja, jopa useita kuukausia. Kuntoutuminen ja sen edistyminen ovat usein riippuvaisia siitä, millaisessa asennossa käsi ja ranne ovat hoidon aikana olleet. Oikein valitulla alkuhoidolla vammasta aiheutuva haitta saadaan mahdollisimman pieneksi.
Rannemurtuman hoito leikkauksella
Kun rannemurtuma korjataan leikkaamalla, käden kuntoutus päästään aloittamaan nopeammin kuin kipsauksen jälkeen. Leikkauksella voidaan palauttaa anatomia ja antaa paremmat edellytykset toipumiseen, jos murtuma on reilussa virheasennossa tai pirstalainen.
Rannemurtuma leikataan yleensä avoleikkauksena, jossa murtuman asento korjataan metallilevyillä. Joskus leikkaus voidaan toteuttaa myös tähystyksenä. Mahdolliset liitännäisvammat, kuten nivelsidevammat tai muut murtumat, voivat vaikuttaa leikkaukseen ja kokonaishoitoon.
Leikkaus tehdään tavallisesti päiväkirurgisena toimenpiteenä, jolloin potilas pääsee leikkauksen jälkeen samana päivänä kotiin. Leikkaus tehdään yleensä puudutuksessa, minkä ansiosta potilas yleensä toipuu leikkauksesta nopeammin. Pitkävaikutteinen puudute auttaa myös kivunlievityksessä leikkauksen jälkeen.
Rannemurtuman leikkauksesta toipuminen
Leikkauksen jälkeen on tärkeää hoitaa turvotusta kohoasennolla sekä lievittää kipuja. Kuntoutus on olennainen osa rannemurtuman hoitoa, ja nopeasti aloitetut liikeharjoitukset auttavat nopeuttamaan ranteen kuntoutumista sekä vähentämään jäykkyyttä. Leikkauksen jälkeen ranteeseen voidaan asettaa kipsi lyhyeksi ajaksi, mutta jos kiinnitys on tukeva, fysioterapia ja liikeharjoitukset aloitetaan heti tai 1–2 viikon kuluttua leikkauksesta.
Yleensä leikkauksen jälkeen kättä saa käyttää kevyesti ensimmäiset 4–5 viikkoa, minkä jälkeen kuormitusta lisätään asteittain. Kuntoutuminen ranneleikkauksesta on pitkä prosessi. Ranteen kuormituskyky ja liikeradat palautuvat yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloittamisesta, mutta lopullinen liikelaajuus saavutetaan vasta 6–12 kuukauden kuluttua.
Yleisin oheisvamma peukalossa tai keskihermossa
Rannemurtumaan liittyy tiettyjä liitännäisvammoja, joista yleisimmät ovat peukalon pitkän ojentajajänteen vaurio ja keskihermon pinnetila. Peukalon ojentajajännevaurion tunnistaa siitä, kun peukalon kärkinivelen ojennus katoaa kipsihoidon aikana tai pian kipsin poiston jälkeen. Hoitona on jännesiirto etusormesta. Keskihermon pinteen tyypillisiä oireita ovat puutuminen, pistely ja tunnottomuus peukalossa, etusormessa ja keskisormessa. Kädessä saattaa olla myös kova särky. Hoidoksi saattaa riittää kipsisidoksen avaaminen, mutta joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon.
Erikoislääkäreiden esim. gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, asiantuntijakohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme.
Huomioi hinnastossa
Hinta-arvio sisältää kanta- ja poliklinikkamaksun.| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 10 min Hinta per käynti. | alk. 27,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 46,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 55,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 66,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,20 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 69,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 95,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 108,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,00 € |
Usein kysyttyä värttinäluun murtumasta
Värttinäluun murtumaa hoidetaan aluksi kipsaamalla, jos murtuma on hyvässä asennossa. Jos murtuma on siirtynyt, se asetetaan paikoilleen ja kipsataan. Mikäli murtumaa ei saada vetämällä hyvään asentoon, asento huononee kipsauksen aikana tai murtuma on pirstaleinen, harkitaan leikkaushoitoa. Rannemurtuma leikataan yleensä avoleikkauksena, jossa murtuman asento korjataan metallilevyllä. Joskus leikkaus voidaan toteuttaa myös tähystyksenä. Leikkauksen jälkeen kuntoutus aloitetaan mahdollisimman nopeasti.
Värttinäluun murtuman kuntoutus riippuu siitä onko ranne kipsattu vai leikattu:
- Kipsauksen jälkeinen kuntoutus. Kuntoutus aloitetaan heti kipsin poiston jälkeen ja kuntoutus kestää murtumasta ja hoitomenetelmästä riippuen muutamia viikkoja, jopa useita kuukausia. Kuntoutuminen ja sen edistyminen ovat usein riippuvaisia siitä, millaisessa asennossa käsi ja ranne ovat hoidon aikana olleet.
- Leikkauksen jälkeinen kuntoutus. Fysioterapiakäynnit ja liikeharjoitukset aloitetaan heti tai 1–2 viikon kuluttua leikkauksesta, riippuen ranteen kiinnityksen tukevuudesta. Kättä saa käyttää kevyesti ensimmäiset 4–5 viikkoa, ja kuormitusta lisätään vähitellen. Ranteen kuormituskyky ja liikeradat palautuvat yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloittamisesta, mutta lopullinen liikelaajuus näkyy vasta 6–12 kuukauden kuluttua.
Värttinäluun murtuman paraneminen kestää yleensä 4–6 viikkoa kipsauksen osalta. Kuntoutuminen leikkauksesta on pitkä prosessi, ja ranteen kuormituskyky ja liikeradat palautuvat yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa kuntoutuksen aloittamisesta. Lopullinen liikelaajuus voi näkyä vasta 6–12 kuukauden kuluttua.
