Kaksi lonkan tekonivelleikkausta palauttivat Samin toimintakyvyn

Kova lonkkakipu vei leikkauspöydälle

Kun vihlova kipu lonkissa vei yöunet ja pakotti syömään särkylääkkeitä jatkuvasti, Sami ymmärsi, että kyseessä on isompi ongelma.

Diagnoosi selvisi ortopedi Teemu Helkamaan vastaanotolla: lonkan nivelrikko.

– Olin silloin lähdössä retkikunnan mukana Grönlannin-reissulle, ja murehdin matkan peruuntumista. Ortopedi keksi ratkaisun: hän määräsi niveleen kortisonipiikin, joka vei kivut muutamaksi kuukaudeksi. Sovimme, että lonkan tekonivel asennetaan, kun kovat kivut palaavat.

Matka sujui ongelmitta, mutta pian sen jälkeen vaiva alkoi muistutella itsestään. Leikkauspäätöstä ei tarvinnut pohtia.

– Tietysti mietin, mistä kaikesta joudun leikkauksen myötä luopumaan. Kivut rajoittivat elämää kuitenkin niin paljon, etten epäröinyt.

Huolet olivat turhia: ensimmäinen tekonivelleikkaus oli onnistunut ja toipuminen sujui hyvin.

– Oli hämmästyttävää, että heti leikkauksen jälkeen olin jo jalkeilla ja kotiuduin seuraavana päivänä. Lonkan tekonivelen asennus oli kuin auton iskareiden vaihto – heti vaan menoksi, Sami naurahtaa.

Toipumisaikana Sami noudatti huolellisesti ortopedin ja fysioterapeuttien ohjeita, sillä hän halusi kuntouttaa lonkan mahdollisimman hyvin.

– Puolen vuoden kuluttua ei asiaa tarvinnut enää miettiä urheillessa lainkaan. Lonkka toimi hyvin, ja kivut olivat poissa.

Toinen tekonivelleikkaus – toipuminen otti takapakkia

Alusta asti oli selvää, että ennen pitkää myös toiseen lonkkaan pitäisi asentaa tekonivel. Asia tuli ajankohtaiseksi neljän vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta. Tekonivel asennettiin onnistuneesti paikoilleen, mutta sitten seurasi takapakkia toisensa perään.

– Jumppasin jalkaa liikaa heti leikkauksen jälkeen, ja sen seurauksena pakara lähti turpoamaan. Vaikka vaiva parani, lonkkaan jäi jatkuva kipu, joka alkoi rajoittaa liikkumista, Sami muistelee.

Ensimmäisen leikkauksen perusteella hän ymmärsi, että jokin oli nyt pielessä. Ortopedin tutkimuksessa paljastui, että Itse tekonivel oli kiinni ja hyvässä asennossa, mutta kupin etupuolella oleva luinen uloke hankasi koukistajajännettä.

Vaiva oli mahdollista korjata leikkauksella, mutta siihen sisältyi riski lonkan koukistusvoiman heikkenemisestä.

– En kilpaillut enää kamppailulajeissa ja ikääkin oli jo kertynyt, joten koukistusvoiman lievä heikkeneminen tuntui pieneltä hinnalta siitä, että kivut poistuisivat, Sami toteaa.

Ongelma korjattiin leikkauksella. Kivut helpottivat ja arki alkoi normalisoitua.

Luotto-ortopedi Mehiläisessä

Sami kuvaa hoitokokemuksiaan Mehiläisessä poikkeuksellisen sujuviksi ja toimiviksi. Luottamus hoitoon säilyi myös silloin, kun toipuminen ei edennyt suunnitellusti.

Monessa mukana olevana ihmisenä hänelle oli tärkeää, että hän pystyi vaikuttamaan leikkausten ajankohtiin.

– Kalenterini on aikataulutettu koko vuodeksi. Ajoitin sairauslomia vuodenvaihteeseen, jolloin työssä on muutenkin hiljaisempaa.

Samin toiveesta sama ortopedi vastasi kaikista leikkauksista. Toisen lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen takapakki vahvisti hoidon jatkuvuuden merkitystä. Kun hoitava ortopedi tiesi tarkalleen, mitä lonkille oli tehty ja miten keho oli reagoinut, diagnoosiin päästiin nopeasti, korjaava toimenpide voitiin suunnitella täsmällisesti, eikä Samin tarvinnut selittää tilannetta uudelleen.

– Luottamus syntyi nopeasti. Tykkäsin Teemun selkeästä tyylistä ja tiesin olevani hyvissä käsissä.
Sami antaa tunnustusta myös siitä, että hoitohenkilökunta oli helposti tavoitettavissa ongelmatilanteissa.

– Kun toisen leikkauksen jälkeen toipuminen ei sujunut odotetusti, sain heti yhteyden Mehiläiseen. Ortopedi, haavanhoitaja ja sairaanhoitajat vastasivat tekstareihin aina viiveettä. Loistavaa asiakaspalvelua, hän kiittelee.