Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämä

Kiertäjäkalvosin on nimitys neljälle olkapäätä ympäröivälle ja sitä liikuttavalle jänteelle, jotka yhdessä muodostavat yhtenäisen pallomaisen rakenteen olkapään ympärille.

Olkaniveltä ympäröivän kiertäjäkalvosimen repeämä on varsin yleinen vamma yli 50-vuotiailla. Työikäisillä kalvosin on hieman haurastuneena helpommin rikkoutuva esim. tilanteissa, joissa yläraaja jää kaaduttaessa taakse ojennettuna vartalon alle. Toinen tyypillinen vammamekanismi on äkillinen nykäys vaikkapa porraskaiteeseen tarrauduttaessa, kun on kaatumaisillaan portaikossa.

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän oireet

Tavallisimmat sairausperäiset olkapään kiertäjäkalvosimen repeämään vaikuttavat syyt ovat ahtaan olkapään kiertäjäkalvosinta kuluttava ja hankaava vaikutus sekä yleinen jänteen haurastuminen ja rappeutumisilmiö tulehduksineen. Rotator Cuff –nimellä tunnettu kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä joko tapaturmaisesti tai vähitellen hiertyen.

Kiertäjäkalvosimen jänteet ovat litteitä ja leveitä. Useimmiten on kyse osittaisesta repeämästä, minkä vuoksi olkapään liikuttelu kuitenkin jotenkuten onnistuu. Myös osittaiset jommankumman kerroksen repeämät aiheuttavat kipua ja vaivaa. Usein myös nämä repeämät vaativat hoitoa.

Kiertäjäkalvosimen repeämän yleiset oireet ovat olkanivelen kivuliaat liikerajoitukset, rasituskipu sekä öisin ilmaantuva särky. Särky johtuu siitä, että nivel tavallaan vuotaa nivelnestettä ympäristöönsä ja aiheuttaa olkaniveltä ympäröivän limapussin tulehduksen. Heijastekipu muualle käsivarteen on myös yleistä.

Erityisesti olkavarren nosto yläasentoon on hankalaa, tai liikerata voi olla jopa mahdoton. Jos kiertäjäkalvosimessa on suuri repeämä, voi olkavarren nostaminen sivulta ylös olla mahdotonta, koska jänne on kokonaan poikki.

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Repeämää pyritään hoitamaan ensisijaisesti lääkkeillä ta kortisonipistoksilla, mutta vaivojen pitkittyessä kyseeseen voi tulla leikkaushoitokin.

Leikkaussuunnitelman teossa tavallisesta röntgentutkimuksesta ei ole juuri hyötyä, koska kyseessä on pehmytkudos. Vasta olkanivelen ultraäänitutkimus, sekä varsinkin varjoaineelle tehtävä varjoainetutkimus paljastaa repeämät. Myös magneettitutkimuksella saadaan viitettä olkanivelen ja sitä ympäröivän nivelkapselin terveydestä.

Tietyissä tilanteissa harkitaan kannattaako leikkaushoitoa suorittaa. Jos on kyse jo pitkään revenneenä olleesta jänteestä, voi se olla vetäytyneenä niin huonokuntoinen ja hauras, ettei sitä pysty enää tuomaan paikoilleen ja kiinnittämään kunnolla. Tuolloin voidaan turvautua fysioterapiaan ja tarvittavaan kipulääkitykseen. Joskus voidaan kokeilla ”puhdistusleikkausta”, joka auttaa kipuoireisiin. Liikettä olkaniveleen se ei todennäköisesti kuitenkaan palauta

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito leikkauksella tai tähystyksellä

Kun leikkaukseen päädytään, kiinnitetään revennyt jänteen osa takaisin olkanivelnupin pintaan ns. lanka-ankkureilla. Lanka-ankkurit ovat titaanisia tai sulavia ruuveja, joihin on kiinnitetty erittäin vahvat langat. Lankojen avulla revennyt jänne ”ommellaan” takaisin kiinni luun pintaan.

Leikkauksen jälkeen olkaniveltä ei saa heti liikuttaa, jotta jänne pääsee arpeutumaan kiinni, eikä irtoa ompeleistaan. Lapaluun lipan hionta suoritetaan myös usein, jotta saadaan tilaa tähystyksellistä kiinnitystä varten ja jotta terävä etureuna ei hankaisi ommeltua aluetta. Tähystyksellisen kiertäjäkalvosimen leikkauksen leikkausaika on 1-1,5 tuntia repeämän koosta riippuen.

Toimenpiteen anestesiamuotona käytetään yleensä puudutuksen ja nukutuksen yhdistelmää. Useimmiten potilas kotiutuu samana päivänä.

Jälkihoito olkapään leikkauksen jälkeen

Kiertäjäkalvosimen ompelun jälkeen kantosidosta pidetään tapauksesta riippuen noin 4 viikkoa. Olkavartta voi kivun mukaan varovaisesti liikuttaa ulko- ja sisäkiertoon sekä tehdä pyörittelyliikkeitä.

Sairaslomaa kirjoitetaan yleensä 2-3 kuukautta työn fyysisestä rasittavuudesta riippuen. Esimerkiksi toimistotyöhön voi palata kahden kuukauden kuluttua, mutta maatalousyrittäjän työhön vasta kolmen kuukauden kuluttua. Leikkausta seuraavan kuuden viikon aikana käden käyttö ja liike tehdään hyvin varovasti ja kuntoutus suoritetaan fysioterapeutin antamien ohjeiden mukaan.

Urheilun aloittaminen on yleensä mahdollista noin kolmen – neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta. Riippumiset ja voimakkaat heittoliikkeet ovat sallittuja vasta noin kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta.