Migreeni
Migreeni on monimuotoinen geneettinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia.
Migreenistä ei tarvitse kärsiä, vaan hyvällä hoidolla sitä voidaan pitää kurissa. Toimiva potilas-lääkärisuhde on päänsäryn hoidossa tärkeä. Tällöin yhdessä arvioidaan hoidon tehoa, seurataan lääkkeiden kulutusta ja ehkäistään ajautumista lääkekierteeseen. Jos kärsit oireista, voit varata ajan yleislääkärille, työterveyslääkärille tai neurologille.
Migreenin oireet
Migreeniä on kahta tyyppiä, aurallista ja auratonta, joista jälkimmäinen on yleisempi. Kohtausta voi edeltää esimerkiksi palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean nälkä. Aurallisessa migreenissä kohtauksen alussa ilmenee näkökentässä sahalaitakuvioita tai muita valoilmiöitä. Sykkivän, usein toispuoleisen päänsäryn aiheuttaa kolmoishermon ja aivokalvojen verisuonten kipujärjestelmän aktivoituminen. Kohtauksen aikana silmät ovat valoarat tai kovat äänet tuntuvat epämiellyttäviltä. Lisäksi kasvot tai raaja voivat puutua ja puheen tuotto olla vaikeaa. Usein kohtaukseen liittyy pahoinvointia tai oksentelua.
Migreenin hoito
Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta kohtauksia voidaan hoitaa. Osa migreeniä sairastavista pärjää joko ilman lääkkeitä tai käsikauppalääkkeiden avulla.
Kipulääkkeiden teho on hyvin yksilöllistä. Parempi on ottaa lääkettä riittävän ajoissa riittävän suuri kerta-annos kuin napsia useampia pieniä kerta-annoksia. Migreeniin kehitetyt täsmälääkkeet - triptaanit - ovat tehokkaita migreenikohtauksen hoidossa. Hyvänkin akuuttihoidon heikkoutena on joskus se, että ne eivät estä kohtauksia, mutta runsaasti käytettynä voivat jopa tihentää päänsäryn esiintymistä ja johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen.
Migreeni ja lääkkeet
Migreenin lääkehoidon peruskivenä ovat tulehdus- ja kipulääkkeet. Suuri osa migreeneistä hoituu tavallisilla särkylääkkeillä. Pahoinvointilääkkeiden avulla huonovointisuus lievenee tai poistuu. Ne saattavat myös oleellisesti tehostaa muiden migreenilääkkeiden vaikutusta. Migreeniin liittyy usein vatsan toiminnan hidastumista, jonka pahoinvointilääkitys "kumoaa". Siksi pahoinvointilääkkeet voivat nopeuttaa ja tehostaa muun lääkityksen vaikutusta.
Triptaanit, migreenin täsmälääkkeet, ovat tehokkain yksittäinen migreenin lääkehoitotapa. Ne eivät sinänsä lamaa kipua, vaan ne supistavat migreenissä kivuliaasti laajentuneita pään alueen verisuonia. Esimerkiksi jännityspäänsärkyihin niillä puolestaan ei ole lainkaan vaikutusta.
Jos migreeni palaa täsmälääkityksen jälkeen, on hyvä kokeilla triptaanin yhdistämistä tavanomaisen särkylääkkeen kanssa. Haitallisia yhteisvaikutuksia ei yleensä synny, hyödyllistä synergiaa kylläkin.
Lääkekombinaatioiden harkittu, neurologin kanssa suunniteltu käyttö voi estää pitkittyvät migreenikierteet. Mikäli hoito kotona ei onnistu, kohtauksen katkaiseminen vastaanotolla esim. "lääkecocktaililla" on erinomaisen tehokas keino hankalankin migreenikierteen katkaisemiseksi.
Estohoidot ehkäisevät muutoin tiheitä migreenikohtauksia ennalta. Tavallisimpia estolääkkeitä ovat betasalpaajat, eräät mielialalääkkeet, jotka nostavat kipukynnystä, sekä kalsiumsalpaajat. Myös jatkuvilla tulehdus- ja kipulääkeannoksilla saadaan kohtalainen estoteho.
Hormonisykliin liittyvä migreeni voi joskus rauhoittua esimrkiksi e-pillereiden vaihdolla, jos se muutoin on mahdollista. Myös eräillä uudemmilla epilepsialääkkeillä saadaan varsin hyvä estovaikutus. Botulinum-toksiinilla vaikuttaa myös olevan melko varsin hyvä estävä teho.
Migreenin ehkäisy
Migreenikohtauksen voivat laukaista stressi, valvominen, ruokailun viivästyminen, kirkkaat valot, tietyt ruoka-aineet ja alkoholi. Näitä asioita välttämällä voi estää osan kohtauksista.
Jos migreenikohtauksia on runsaasti, vähintään 3-4 kertaa kuukaudessa, jos ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää tai akuuttihoito ei toimi kunnolla, kannattaa harkita jatkuvaa estolääkitystä. Monilla kohtaukset voivat jäädä lähes kokonaan taka-alalle, mutta estolääkkeen tehoa pidetään hyvänä, jos kohtausmäärä puolittuu. Osa potilaista hyötyy myös niskan puudutepistoksista tai akupunktiosta. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen auttaa kohtausmäärän ja hoidon arvioinnissa.
Muunmuassa säännöllinen vuorokausirytmi ja säännölliset ruokailuajat edesauttavat minimoimaan kohtausten määrää. Eräiden tilastojen mukaan migreenistä kärsivillä olisi keskimääräistä pidempi elinaika. Havainto selittynee siten, että migreenistä kärsivät noudattavat ehkä tiedostamattaankin säännöllistä elämää.
Migreenin kroonistuminen
Jatkuva, jokapäiväinen päänsärky ei ole migreeniä. Joskus migreeni kuitenkin menettää kohtauksittaisen luonteensa ja muuttuu päivittäiseksi riesaksi. Normaalisti kivun säätelyjärjestelmä sammuttaa kivun etenemisen aivoissa. Toistuvat kipukohtaukset kuitenkin aiheuttavat toiminnallisia muutoksia kipua välittävissä rakenteissa ja johtavat hermopäätteiden herkistymiseen, jolloin kynnys uuden särkykohtauksen kehittymiselle madaltuu. Päivittäisen särkylääkkeiden käytön on todettu lisäävän tätä herkistymistä päänsärkypotilailla.
Jännityspäänsärky on joskus vaikea erottaa migreenistä. Niskalihasten jännitykseen liittyvä särky on jatkuvaa ja tasaista ja usein hartialihakset ovat kireät ja kosketteluarat. Jännityspäänsärky voi esiintyä samaan aikaan migreenin kanssa.
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky sekoitetaan usein migreeniin. Sarjoittainen päänsärky ilmenee nimensä mukaisesti viikkoja tai kuukausia kestävinä sarjoina 1-2 kertaa vuodessa. Sarjan aikana potilas kärsii usein jokaöisestä 15-180 minuutin kestoisesta, tuskallisen kovasta toispuoleisesta särkykohtauksesta. Kohtauksen aikana silmä voi punottaa ja vetistää sekä nenä olla tukossa. Nukkuminen, saunominen, antihistamiinit tai alkoholi laukaisevat kohtauksen. Sairauden taustalla on toistaiseksi tuntematon kehomme hormonisäätelystä ja biologisista sykleistä huolehtivan hypotalamuksen toimintahäiriö.
Kolmoishermosärky eli trigeminusneuralgia
Kolmoishermosäryssä eli trigeminusneuralgiassa kolmoishermon poikkeavan toiminnan seurauksena ilmenee äkillisiä, tuskallisen kovia sähköiskumaisia kipuja toisessa kasvon puoliskossa. Kipu alkaa usein kosketusärsykkeen seurauksena ja voi toistua lukuisia kertoja vuorokaudessa. Kolmoishermosärky pysyy usein kurissa lääkityksellä, mutta joskus tarvitaan neurokirurginen toimenpide. Oireen taustalla voi harvoin olla kolmoishermoa painava verisuonipoikkeavuus tai kasvain, purentavika tai hammasperäiset syyt. Näiden syiden poissulkemiseksi on syytä tehdä pään tietokonekerros- tai magneettikuvaus.
Ohimovaltimotulehdus eli temporaaliarteriitti
Iäkkäämmillä voi päänsäryn taustalla löytyä ohimovaltimotulehdus eli temporaaliarteriitti. Temporaaliarteriitti on valtimoiden seinämän tulehdus, jolle tyypillistä on jaksottainen tai jatkuva ohimolle paikantuva särky, purentakipu ja ohimon kosketteluarkuus. Oirekuvaan liittyy usein myös yleisoireita kuten yöhikoilua, kuumetta tai ruokahaluttomuutta. Tulehdus ei parane itsekseen vaan hoidetaan kortisonikuurilla. Hoitamattomana tulehdukseen liittyy näönheikkenemisen vaara.
Päänsärky voi liittyä myös muihin sairauksiin kuten korkeaan verenpaineeseen, unen aikaisiin hengityskatkoksiin eli uniapneaan, anemiaan, kohonneeseen silmänpaineeseen, purentavikaan tai olla muuhun sairauteen annetun lääkkeen haittavaikutus. Kaularankakulumat selittävät päänsärkyä uskottua vähemmän.
Migreeni - milloin lääkäriin?
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein. Päänsäryn diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tekemä tutkimus. Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta jos oirehistoria tai lääkärintutkimus antavat aihetta, voidaan pään tietokone- tai magneettikuvauksella sulkea pois vakavammat syyt.
Jos päänsärky on kovaa ja alkaa äkillisesti, pahenee jatkuvasti tai alkaa fyysisessä ponnistuksessa on syytä ottaa heti yhteyttä lääkäriin. Päänsäryn yhteydessä esiintyvä oksentelu (poikkeuksena migreeni), tajunnantason lasku tai kuume ovat merkkejä vakavammasta asiasta. Aivoverenvuoto, keskushermostotulehdus, aivokasvain ja akuutti silmänpainetauti on poissuljettava.
Jos aiempi migreeni muuttaa muotoaan, on siitäkin hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Lapsen päänsärky antaa aina aiheen käydä lääkärin vastaanotolla. Samoin jos päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana.
Jatkuvan päänsäryn hoito ilman lääkkeitä
Lääkehoito yksinään ei ole ratkaisu etenkään usein toistuvaan päänsärkyongelmaan. Päänsäryn syynä tai pahentavana tekijänä voivat olla epäsäännölliset elämäntavat, kiireinen elämänrytmi, riittämätön uni, epäsäännöllinen ruokailu, ristiriidat perhe-elämässä tai epäviihtyisä työympäristö. Elämän rauhoittaminen, ulkoilun lisääminen ja riittävä yöuni voivat estää päänsäryn esiintymistä ja auttaa moniin lievempiin kipuihin.
Lue lisää:
Asiantuntijat ja toimipisteet
