Migreeni
Migreeni tiiviisti
- Migreenikohtauksen voivat laukaista muun muassa stressi, valvominen, ruokailun viivästyminen, kirkkaat valot, tietyt ruoka-aineet ja alkoholi.
- Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein.
Palvelut ja vastaanotot
Yleislääkärin vastaanotolla varmistamme oireidesi syyt ja laadimme yksilöllisen hoitosuunnitelman.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 (pvm/mpm) auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Varaa aika yleislääkärilleKun työnantajasi on valinnut työterveyshuollon yhteistyökumppaniksi Mehiläisen, näet työterveyden verkkoajanvarauksesta oman työterveystiimisi ja työterveysasemasi.
Työterveysasiakkaiden ensisijaisena asiointikanavana toimii OmaMehiläinen-sovelluksessa ja verkkopalvelussa palveleva Digiklinikan työterveysasema, jos se sisältyy työterveyssopimukseen.
Varaa aika työterveyslääkärilleNeurologi on lääkäri, jonka erikoisosaamista ovat keskushermostoon, ääreishermostoon tai lihaksistoon liittyvät oireet, poikkeamat, vaivat ja sairaudet.
Varaa aika neurologilleFysioterapeutti on kuntoutuksen ja toimintakyvyn ammattilainen. Fysioterapiasta voi olla hyötyä myös päänsäryn ja migreenin hoidossa.
Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä. Tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.
Varaa aika fysioterapeutilleMigreeni – päänsärkykohtauksia aiheuttava neurologinen sairaus
Migreeni on neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Migreeniä on kahta tyyppiä, aurallista ja auratonta, joista jälkimmäinen on yleisempi.
Migreenitaipumusta ei voi poistaa. Migreenistä ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, vaan hyvällä hoidolla sitä voidaan pitää kurissa.
Migreenin syyt
Migreeni johtuu reaktiosta aivorungossa, minkä laukaisee yksilölliset tekijät. Migreenikohtauksen voivat laukaista muun muassa:
- stressi
- valvominen
- ruokailun viivästyminen
- kirkkaat valot
- tietyt ruoka-aineet
- alkoholi
Migreenin oireet
Migreenikohtausta voi edeltää esimerkiksi palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean nälkä.
Migreenikohtauksen oireita voivat olla:
- paikallinen tai toispuoleinen päänsärky
- sykkivä päänsärky
- näköhäiriöt, kuten sahalaitakuviot tai muut valoilmiöt näkökentässä
- aistien herkkyys esimerkiksi valolle tai äänille
- kasvojen tai raajojen puutuminen
- puheen tuoton haasteet
- pahoinvointi tai oksentelu
Migreeni – milloin lääkäriin?
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein. Voit varata ajan yleislääkärille, työterveyslääkärille tai neurologille.
Lääkärin vastaanotolle on suositeltavaa hakeutua, jos:
- päänsärky on jatkuvaa tai usein toistuvaa
- aiempi migreeni muuttaa muotoaan
- särkyoireisto pahenee jatkuvasti
- päänsärkyyn liittyy pahoinvointi tai oksentelu
- päänsärkyä on lapsella
- päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana
Migreenin tutkiminen ja diagnosointi
Migreenin diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tekemä tutkimus.
Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta jos oirehistoria tai lääkärintutkimus antavat aihetta, voidaan pään tietokone- tai magneettikuvauksella sulkea pois vakavammat syyt.
Migreenin hoito
Toimiva potilas-lääkärisuhde on migreenin hoidossa tärkeää. Tällöin yhdessä arvioidaan hoidon tehoa, seurataan lääkkeiden kulutusta ja ehkäistään ajautumista lääkekierteeseen.
Osa migreeniä sairastavista pärjää joko ilman lääkkeitä tai käsikauppalääkkeiden avulla. Kipulääkkeiden teho on hyvin yksilöllistä.
Migreeniin kehitetyt täsmälääkkeet, triptaanit, ovat tehokkaita migreenikohtauksen hoidossa.
Lääkettä on parempi ottaa riittävän ajoissa riittävän suuri kerta-annos kuin napsia useampia pieniä kerta-annoksia. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen myös auttaa kohtausmäärän ja hoidon arvioinnissa.
Migreeni ja lääkkeet
Migreenin lääkehoidon peruskivenä ovat tulehdus- ja kipulääkkeet. Suuri osa migreeneistä hoituu tavallisilla särkylääkkeillä.
Pahoinvointilääkkeiden avulla huonovointisuus lievenee tai poistuu. Ne saattavat myös oleellisesti tehostaa muiden migreenilääkkeiden vaikutusta.
Migreeniin liittyy usein vatsan toiminnan hidastumista, jonka pahoinvointilääkitys "kumoaa". Siksi pahoinvointilääkkeet voivat nopeuttaa ja tehostaa muun lääkityksen vaikutusta.
Triptaanit – migreenin täsmälääkkeet
Triptaanit ovat migreenin täsmälääkkeitä. Triptaanit ovat tehokkain yksittäinen migreenin lääkehoitotapa.
Triptaanit supistavat migreenissä kivuliaasti laajentuneita pään alueen verisuonia eivätkä sinänsä lamaa kipua. Esimerkiksi jännityspäänsärkyihin niillä ei ole lainkaan vaikutusta.
Jos migreeni palaa täsmälääkityksen jälkeen, on hyvä kokeilla triptaanin yhdistämistä tavanomaisen särkylääkkeen kanssa. Haitallisia yhteisvaikutuksia ei yleensä synny, hyödyllistä synergiaa kylläkin.
Varaa aika neurologilleMigreenin estohoidot
Estohoidot ehkäisevät muutoin tiheitä migreenikohtauksia ennalta.
Tavallisimpia estolääkkeitä ovat:
- betasalpaajat
- eräät mielialalääkkeet, jotka nostavat kipukynnystä
- kalsiumsalpaajat
- biologiset estolääkkeet (esim. Vyepti)
Myös jatkuvilla tulehdus- ja kipulääkeannoksilla saadaan kohtalainen estoteho.
Hormonisykliin liittyvä migreeni voi joskus rauhoittua esimerkiksi e-pillereiden vaihdolla, jos se muutoin on mahdollista. Myös eräillä uudemmilla epilepsialääkkeillä saadaan varsin hyvä estovaikutus. Botulinum-toksiinilla vaikuttaa myös olevan melko varsin hyvä estävä teho.
Jatkuva migreenin estolääkitys
Jatkuvaa migreenin estolääkitystä harkitaan, jos:
- migreenikohtauksia on runsaasti, vähintään 3–4 kertaa kuukaudessa
- ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää
- akuuttihoito ei toimi kunnolla
Monilla kohtaukset voivat jäädä lähes kokonaan taka-alalle, mutta estolääkkeen tehoa pidetään hyvänä, jos kohtausmäärä puolittuu.
Migreenin muut hoitokeinot
Lääkehoito yksinään ei ole ratkaisu etenkään usein toistuvaan migreeniin. Elämän rauhoittaminen, ulkoilun lisääminen ja riittävä yöuni voivat estää päänsäryn esiintymistä ja auttaa moniin lievempiin kipuihin. Osa potilaista hyötyy myös fysioterapiasta, hieronnasta, akupunktiosta ja muista rentoutushoidoista.
Migreenin ehkäisy
Migreenin ehkäisyssä oleellista on migreenikohtaukselle altistavien tekijöiden välttäminen. Myös muun muassa säännöllinen vuorokausirytmi ja säännölliset ruokailuajat edesauttavat minimoimaan kohtausten määrää.
Migreenin kroonistuminen
Jatkuva, jokapäiväinen päänsärky ei ole migreeniä. Joskus migreeni kuitenkin menettää kohtauksittaisen luonteensa ja muuttuu päivittäiseksi riesaksi.
Normaalisti kivun säätelyjärjestelmä sammuttaa kivun etenemisen aivoissa. Toistuvat kipukohtaukset kuitenkin aiheuttavat toiminnallisia muutoksia kipua välittävissä rakenteissa ja johtavat hermopäätteiden herkistymiseen, jolloin kynnys uuden särkykohtauksen kehittymiselle madaltuu.
Päivittäisen särkylääkkeiden käytön on todettu lisäävän tätä herkistymistä päänsärkypotilailla.
Usein kysyttyä migreenistä
Migreeni on neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Migreeniä on kahta tyyppiä, aurallista ja auratonta, joista jälkimmäinen on yleisempi.
Migreeni johtuu reaktiosta aivorungossa, minkä laukaisee yksilölliset tekijät.
Migreenikohtauksen voivat laukaista muun muassa:
- stressi
- valvominen
- ruokailun viivästyminen
- kirkkaat valot
- tietyt ruoka-aineet
- alkoholi
Migreenikohtausta voi edeltää esimerkiksi palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean nälkä.
Migreenikohtauksen oireita voivat olla:
- paikallinen tai toispuoleinen päänsärky
- sykkivä päänsärky
- näköhäiriöt, kuten sahalaitakuviot tai muut valoilmiöt näkökentässä
- aistien herkkyys esimerkiksi valolle tai äänille
- kasvojen tai raajojen puutuminen
- puheen tuoton haasteet
- pahoinvointi tai oksentelu
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein. Voit varata ajan yleislääkärille, työterveyslääkärille tai neurologille.
Lääkärin vastaanotolle on suositeltavaa hakeutua, jos:
- päänsärky on jatkuvaa tai usein toistuvaa
- aiempi migreeni muuttaa muotoaan
- särkyoireisto pahenee jatkuvasti
- päänsärkyyn liittyy pahoinvointi tai oksentelu
- päänsärkyä on lapsella
- päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä.
On syytä ottaa heti yhteyttä lääkäriin, jos:
- päänsärky on kovaa ja alkaa äkillisesti, pahenee jatkuvasti tai alkaa fyysisessä ponnistuksessa
- päänsäryn yhteydessä esiintyy oksentelua (poikkeuksena migreeni)
- tajunnantaso laskee
- ilmenee neurologisia oireita, kuten puheentuoton ongelmia tai halvausoireita
- päänsärkyyn liittyy kuume
- yleistila heikkenee
- päähän on kohdistunut isku tai tapaturma
Migreenin diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tekemä tutkimus.
Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta jos oirehistoria tai lääkärintutkimus antavat aihetta, voidaan pään tietokone- tai magneettikuvauksella sulkea pois vakavammat syyt.