Psykoterapian palveluseteli

Palvelusetelillä kustannettu hoito on ihan tavallista psykoterapiaa. Lyhyemmästä, korkeintaan 20 kerran psykoterapiasta voidaan pituutensa puolesta käyttää myös nimitystä lyhytpsykoterapia tai lyhytterapia. Lyhytpsykoterapia on tehokasta ja tavoitteellista muutostyöskentelyä, jossa olennaista on molempien osapuolten aktiivinen työskentely muutoksen eteen. Lyhytpsykoterapia soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa on kyse kohtalaisen lyhytaikaisista tai lievistä ongelmista, kuten uupumuksesta, elämänkriisistä, ahdistuksesta tai masennuksesta.

Pidempikestoinen, eli 40 kerran palvelusetelillä myönnettävä psykoterapiaa taas soveltuu tilanteisiin, joissa lyhyempi psykoterapia ei riittäisi tai muuten soveltuisi asiakkaalle. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi ne, joissa ongelmat ovat monimuotoisia tai asiakkaan soveltuvuus lyhytpsykoterapiaan ei ole optimaalinen.

Palvelusetelillä voi saada myös pari- tai perhepsykoterapiaa. Tätä voi saada esimerkiksi perheenjäsenen mielenterveyden ongelmien tai perheen kielteisen vuorovaikutuksen hoitoon. Perheenjäseniksi lasketaan niin aikuiset kuin alaikäisetkin.

Psykoterapiaa palvelusetelillä voi saada Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen kautta. Toisin sanoen Helsingissä perusterveydenhuollon tai psykiatrian erikoissairaanhoidon yksikköön tullut asiakas voidaan ohjata palvelusetelillä tuotettuun lyhytpsykoterapiaan, psykoterapiaan tai pari-/perhepsykoterapiaan. Psykoterapiaan ohjaava ammattilainen saattaa myös pystyä auttamaan sopivan psykoterapeutin etsinnässä.

Palvelusetelillä tuettuun lyhytpsykoterapiaan voi päästä Helsingin perusterveydenhuollosta, kun taas pidempään psykoterapiaan voi päästä psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Pari- tai perhepsykoterapiaan voi tiettävästi päästä sekä Helsingin perusterveydenhuollosta että psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.

Perusterveydenhuollosta, eli esimerkiksi terveysasemilta myönnetyt palvelusetelit kattavat 10–20 kerran lyhytpsykoterapian.

Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, kuten psykiatrian poliklinikoilta myönnetty palveluseteli yksilöpsykoterapioihin puolestaan kattaa 20–40 kertaa.

Pari- tai perhepsykoterapia kestää 10–40 kertaa ja tiettävästi sitä voidaan myöntää sekä perusterveydenhuollosta että psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.

Jos palveluseteli on myönnetty perusterveydenhuollosta, kuten terveysasemalta, psykoterapiassa käynti on asiakkaan näkökulmasta ilmaista. Jos taas palveluseteli myönnetään psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, kuten psykiatrisilta poliklinikoilta hoito voi olla pidempää ja tällöin asiakkaan maksettavaksi jää 9 euron omavastuu.

Jos asiakas ei peru aikaa 24 tuntia ennen käyntiä, ammattilaisella on oikeus laskuttaa peruuttamattomasta käynnistä. Peruuttamattomasta käynnistä maksu on 50,80 €:a yli 15-vuotiailta henkilöiltä. Jos peruuttamatta jättäminen johtuu esimerkiksi äkillisestä sairastumisesta, maksua ei peritä.

Psykoterapeutti ja asiakas voivat myös ottaa etäyhteyden, jos asiakas ei saavukaan paikalle sovittuna aikana. Jos etäyhteys kestää vähintään 20 minuuttia, psykoterapeutti voi veloittaa Helsingiltä normaalin hinnan, jolloin asiakas maksaa vain 0 €:a tai 9 €:a riippuen psykoterapian tyypistä.

Lyhytpsykoterapia päättyy automaattisesti, jos asiakas on kolme peräkkäistä kertaa poissa eikä käyntejä peruuteta ajoissa. Pidemmissä psykoterapioissa (”kuntouttavissa psykoterapioissa”) psykoterapian jatkumisen edellytykset arvioidaan tapauskohtaisesti, jos peräkkäisiä peruuttamattomia käyntejä tulee kolme. Psykoterapeutti voi kuitenkin laskuttaa vain neljästä peruuttamattomasta käynnistä vuoden aikana.

Helsingin palvelusetelillä myönnettyä psykoterapiaa voivat saada aikuiset sekä yli 13-vuotiaat nuoret. Tiettävästi palveluseteleillä ei ole yläikärajaa. Tämä on merkittävä parannus nykyisiin palveluihin Helsingissä, sillä nykyisellään yli 67-vuotiaat eivät ole oikeutettuja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, jolla usein hoidetaan mielenterveyden ongelmia. Lisäksi myös nuorten ja aikuisten psykoterapiaan pääsy helpottuu.

Nykytietojen mukaan kyllä, joskin yksityiskohdat ovat avoinna. Ideaalitilanteessa ammattilainen, joka antaa asiakkaalle palvelusetelin myös auttaa asiakasta sopivan psykoterapeutin etsinnässä ja neuvoo esimerkiksi psykoterapiasuuntauksen valinnassa.

Kaikkien palveluntarjoajien tulee olla psykoterapeutteja, eli pitkälle kouluttautuneita mielenterveyden ammattilaisia. Pari- tai perheterapioiden tuottajien tulee olla psykoterapeutteja, joiden pätevyyteen johtaneen koulutuksen viitekehyksenä on perheterapia.

Palvelusetelin arvo riippuu tarjotusta palvelusta ja ammattilaisen koulutustaustasta, ja se sisältää myös esimerkiksi toimisto- ja laskutuskustannukset. Lyhytpsykoterapioissa palvelusetelin arvo on 100 € / 45 minuuttia, jos psykoterapeutilla ei ole kouluttajapsykoterapeutin pätevyyttä. Jos kouluttajapsykoterapeutin pätevyys löytyy, palvelusta laskutetaan Helsinkiä 120 € / 45 minuuttia.

Pidemmissä, kuntouttavissa yksilöpsykoterapioissa vastaavat summat ovat 90–100 €:a 45 minuutin käynniltä ja 110–120 €:a kouluttajapsykoterapeuteille. Jos pidempään psykoterapiaan sisältyy altistushoitoa (pakko-oireisen häiriön hoitossa) tai sillä hoidetaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai psykoosiriskiä, summa on 100 €:a tai 120 €:a (kouluttajapsykoterapeuteille). Muussa tapauksessa kuntouttavan yksilöpsykoterapian palvelusetelin arvo on tavanomaisesti 90 €:a, kouluttajapsykoterapeuteille 110 €:a.

Pari- tai perhepsykoterapioissa 90 minuutin käynnistä laskutetaan 145 €:a tai 165 €:a riippuen siitä, onko kyseessä kouluttajapsykoterapeutti vai ei.

Asiakkaalle palvelut maksavat kuten yllä kohdassa ”Kuinka paljon palvelusetelillä totetutettu hoito maksaa asiakkaalle?” on mainittu, eli 0 €:a tai 9 €:a käynniltä. Psykoterapeutti ei siis voi laskuttaa palvelusetelin arvoa enempää.

Palvelua tarjoava psykoterapeutti sitoutuu tekemään seurantaa ja keräämään palautetta psykoterapiasta. Se, millaista seuranta on, nykytiedon perusteella riippuu palvelusetelin myöntäjästä, mutta asia tarkentuu vielä. Palvelusetelin myöntäjä voi vaatia seurantaa esimerkiksi laaturekisterin tai palveluseteliportaalin seurantajärjestelmän avulla.

Myös Helsingin sosiaali- ja terveystoimi voi tehdä asiakkailleen tyytyväisyyskyselyjä ja voi kerätä potilaspalautetta.