30.10.2026
Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon ensimmäinen ulkoistus toi merkittävän taloudellisen hyödyn. Monituottajamallin laajempi arvo syntyy kuitenkin kumppanien välisestä vertailusta ja yhteisestä kehittämisestä.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja kotihoidon palvelutarve kasvaa tulevina vuosina. Samalla hyvinvointialueilta edellytetään vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia ikääntyvien kotihoidon palveluita. Palveluiden uudistuminen edellyttää palvelutuotannon toimintatapojen, tulosten ja kustannusten vertailua julkisten ja yksityisten tuottajien välillä: ilman vertailukohtaa on vaikea tunnistaa, mikä toimii parhaiten ja mitä kannattaa ottaa laajemmin käyttöön. Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelupäällikkö Kaisa Oikari korostaa uudistamisessa vertaisoppimista ja yhteistä kehittämistä: ”Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan kumppanuudessa käydään aitoa vuoropuhelua siitä, miten palvelua toteutetaan ja työtä järjestetään. Tuottaja ja hyvinvointialue jakavat kokemuksia, hyviä käytänteitä sekä ratkovat haasteita yhteistyössä.”
Keski-Suomen hyvinvointialue on rakentanut palvelutuotannon vertailukohtaa monituottajamallilla. Mehiläisen kotipalvelut on tuottanut kotihoidon palveluja Joutsan-Luhangan alueella toukokuusta 2025 lähtien sekä Laukaassa ja Viitasaarella keväästä 2026 alkaen. Ensimmäinen ulkoistus säästi hyvinvointialueelta vuonna 2025 noin 200 000 euroa kuukaudessa, touko–joulukuulta yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Samalla hyvinvointialue sai mahdollisuuden vertailla kotihoidon palvelutuotannon toimintamalleja ja tunnistaa käytäntöjä, jotka tuottavat parasta arvoa asiakkaille, henkilöstölle ja tilaajalle.
Yhteistyön merkittävin hyöty ei riipu siitä, kuka palvelun tuottaa, vaan siitä, mitä osapuolet oppivat toisiltaan ja ottavat yhteiseen käyttöön. Vertailu auttaa tunnistamaan toimintatapoja, jotka lisäävät välitöntä asiakastyötä, tukevat henkilöstön työhyvinvointia ja pysyvyyttä, tehostavat teknologian hyödyntämistä sekä vahvistavat asiakas- ja omaistyytyväisyyttä. Oikarin mukaan tavoitteena on, että jokainen asiakas saa tasalaatuista palvelua riippumatta siitä, tuottaako sen hyvinvointialue vai yksityinen palveluntuottaja. Hän kuvaa vertaiskehittämisen käytännön hyötyä näin: ”Kumppanuudessa on opittu toisiltamme tapoja tehdä työtä, jossa asiakkaan osallisuutta oman hoidon toteuttamiseen on voitu entisestään vahvistaa.” Säännöllinen keskustelu esimerkiksi välillisen ja välittömän työn jakautumisesta tekee onnistumiset ja kehittämiskohteet näkyviksi. Näin kumppanuus vahvistaa palvelun laatua, vaikuttavuutta ja taloudellista kestävyyttä.
Mehiläisen kotipalvelut on kehittänyt koteihin vietäviä palveluja yhdessä kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kanssa yli 20 vuoden ajan. Pitkä kokemus, käytännössä rakennetut toimintamallit sekä tiedon ja teknologian hyödyntäminen tuovat yhteistyöhön kyvykkyyttä, jonka avulla toimivimmat käytännöt voidaan tunnistaa ja ottaa laajemmin käyttöön. Ratkaisuja ei kuitenkaan tuoda valmiina, vaan kotihoitoa kehitetään yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Ratkaiseva kysymys ei siis ole vain se, kuka palvelun tuottaa. Olennaisempaa on, miten hyvinvointialue tunnistaa toimivimmat käytännöt, levittää ne koko palveluun ja varmistaa ikääntyville laadukkaat, vaikuttavat ja taloudellisesti kestävät palvelut. Se edellyttää osaavaa kumppanuutta, läpinäkyvää vertailua ja rohkeutta uudistaa toimintaa.
Blogin kirjoittajana Kotipalvelu Mehiläisen asiakkuus- ja kehitysjohtaja Toni Haapamäki.
Lisätietoa Kotipalvelu Mehiläisen palveluista:
Toni Haapamäki
Asiakkuus- ja kehitysjohtaja
toni.haapamaki@mehilainen.fi
Katarina Kause
Palvelujohtaja, ikääntyvien kotihoito
katarina.kause@mehilainen.fi
