HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Kehitystyötä antibioottien turhan käytön vähentämiseksi

Vaikka antibioottihoito oikein kohdennettuna on tärkeä apu sairauksien hoidossa, on myös olemassa antibioottien turhaa käyttöä, jota on hyvä pyrkiä vähentämään.

WHO onkin julistanut bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä vastaan suunnatun toimenpideohjelman, jossa sekä lääkäreitä että potilaita kehotetaan käyttämään antibiootteja vain todennettuun tarpeeseen ja ohjeen mukaan. Tämän saavuttamiseksi Mehiläinenkin kantaa vastuuta kehittämällä infektiodiagnostiikkaa potilaan parhaaksi ja turhan antibioottien käytön vähentämiseksi.

Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään Mehiläisen laboratoriossa osittain Tekesin tuella Get It Done -ohjelmassa (Get It Done -tutkimusohjelma. SalWe 2014). Geenitiedon tuottaminen ja sen saattaminen kliiniseen käyttöön ovat tutkimusohjelmassa merkittävässä roolissa, mutta käytännössä äkillisissä sairastapauksissa lääkäri pystyy toistaiseksi vain harvoin suoraan hyödyntämään geenitietoa. Yksi ohjelman tavoitteista onkin tuoda geenitieto tehokkaammin kliiniseen käyttöön (Duodecim 2017). Geenitiedon kehittämisen lisäksi Mehiläinen kiinnittää tutkimusohjelmassa huomiota antibioottien oikein suunnattuun käyttöön.

Lue lisää: Genomitieto edistää terveyttä

Lääkäri kohtaa päivittäisessä työssään paljon infektioita ja hoitopäätöksillä on merkitystä, kun kamppaillaan vastustuskykyisiä bakteereja vastaan. Mehiläinen panostaakin tutkimusohjelmassa vahvasti myös infektioiden pikadiagnostiikan kehittämiseen. Samalla pyritään lisäämään sekä potilaiden että lääkäreiden tietoa turhan antibioottien käytön haitoista ja siitä, miten tarpeetonta käyttöä voi välttää.

Paremmat testit vähentävät antibioottien käyttöä

Terveellisiä elämäntapojakin vaaliva sairastuu joskus, ainakin flunssaan, eikä akuutissa tilanteessa geenitutkimuksista tai tautiriskin ennustamisesta ainakaan toistaiseksi juurikaan ole iloa. Joskus hengitystietulehduskin vaatii lääkärin selvittelyitä, ja silloin laboratoriotutkimuksilla on usein merkittävä rooli, esimerkiksi antibioottihoidon tarpeen arvioimisessa.

Mehiläisen toimipisteissä on verrattu erilaisten diagnostisten menetelmien hyödyllisyyttä hengitystieinfektioiden tutkimisessa ja hoidossa. Tutkimustulokset osoittavat, että Mehiläisen lääkärit noudattavat erinomaisesti suosituksia antibioottien käytön suhteen ja myös potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Vastoin tavallista käsitystä potilaat eivät aina halua vaivoihinsa antibioottihoitoa, vaan toivovat lääkärin tekevän hoitopäätöksen laboratoriokokeiden perusteella. Siten sekä potilaiden odotukset että lääkäreiden toiminta ovatkin hyvin linjassa esimerkiksi nielutulehduksen hoitosuosituksen kanssa – streptokokkibakteeri on nimittäin osoitettava laboratoriotestillä ennen antibioottihoitoa.

Virus vai bakteeri?

Virusten aiheuttamien nielutulehdusten hoitaminen antibiootein on hyödytöntä, koska bakteerilääke ei viruksiin tehoa ja tauti paranee yleensä itsestään. Nielutulehdus onkin tavallinen tauti, joka saattaa aiheuttaa paljon turhaa antibioottien käyttöä, ellei taudinaiheuttajaa ole selvitetty.

Jotta bakteerit voidaan osoittaa ja erottaa muista taudinaiheuttajista, on tarkkoja, nopeita ja luotettavia testejä oltava lääkäreiden käytettävissä. Esimerkiksi, kun lisättiin kattavien, jopa 10 taudinaiheuttajaa osoittavien, sekä erilaisia yhden mikrobin osoittavien testien tarjontaa lääkärikeskuksissa, antibioottien käyttöä pystyttiin vähentämään.

Tulos on merkittävä suuntaviitta kamppailussa antibioottien liikakäyttöä vastaan; täsmällisellä ja oikea-aikaisella diagnostiikalla pystymme siis tarjoamaan turvallisen hoidon.

Mitä tauteja on nyt liikkeellä?

Mehiläisessä on kehitetty myös infektioiden epidemiaseuranta, josta lääkärit näkevät päivittäisen tilanteen tartuntatautilöydöksissä. Näin tautikirjosta on helpompi erottaa todennäköisimmät aiheuttajat eri aikakausina.

Kun vastaanotolle tulee esimerkiksi hengitystieoireinen pikkulapsi, on diagnostiikan ja hoidon suunnittelu on helpompaa, kun lääkäri tietää vaikkapa RS virus-epidemian olevan huipussaan. Vastaavasti tyypillisiä influenssan oireita potevan aikuisen tauti on helppo tunnistaa jopa ilman laboratoriokokeita, kun epidemiaseuranta osoittaa esiintyvyyden lisääntyvän.

Geenien ja bakteerien yhteisvaikutuksella on väliä

Entä kun testi on plussalla ja yksi kantaa streptokokkia oireettomana nielussaan, kun taas toinen sen saadessaan totisesti huomaa sairastuneensa? Miksi taudinkuva on niin erilainen, vaikka bakteeri on ainakin tunnistettavilta pinta-ominaisuuksiltaan sama?

Vastaus löytyy todennäköisesti osittain sairastuneen geeneistä, mutta myös taudin aiheuttajabakteerin ominaisuuksista. Bakteerien piirteistä vastustuskyky antibiootteja kohtaan on yksi tunnistetuin ja huolestuttavin ominaisuus, mutta ei suinkaan ainoa tekijä, jolla on merkitystä sairastumisessa ja etenkin sairauksien hoidossa. Get It Done -tutkimusohjelmassa tutkitaan muun muassa Helsingin yliopiston tutkimusryhmien kanssa myös eroja bakteerien taudinaiheuttamiskyvyssä ja oirekuvissa. Aikanaan pystymme toivottavasti hoitamaan myös mikrobitauteja yksilöllisemmin ja entistä paremmin näiden tulosten avulla.

Tutkimus- ja kehitystyö on haastavaa ja aikaa vievää, mutta samalla mukaansatempaavaa ja antoisaa. Tärkeintä on toiminnan kehittäminen potilaittemme parhaaksi, aina laboratoriopalveluista lähtien lääkärin vastaanotolle ja sieltä eteenpäin.

Lue lisää: Tietoa Mehiläisen yhteistyöhankkeista

Kristina Hotakainen

Blogitekstin on kirjoittanut Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen, joka uskoo tutkimustulosten mahdollistavan mikrobitautien entistä yksilöllisemmän ja paremman hoidon tulevaisuudessa.

Jatka keskustelua aiheesta Mehiläisen Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!