Mehiläinen tutki: samat virusvariantit aiheuttavat sekä rokotettujen että rokottamattomien koronatartunnat

Lehdistötiedote 3.12.2021

Mehiläisen, Vita Laboratorioiden ja Biotekniikan instituutin sekvensointiprojekti osoittaa, että koronatartunnan saaneiden rokotettujen ja rokottamattomien henkilöiden viruskantojen välillä ei ole selvää eroa. Tätä ei ole aiemmin raportoitu viruksen perimän tasolla Suomessa. Deltamuunnos oli lokakuun lopulla valtavirus ja se kykenee tartuttamaan sekä rokotettuja että rokottamattomia.

Rokotuskattavuuden lisääntymisestä huolimatta koronan tartuntamäärät ovat kasvussa ja uusi Omikron-variantti kylvää huolta. Toistaiseksi ei ole raportoitu, onko rokotettujen ja rokottamattomien saamissa tartunnoissa osoitettavissa eroja viruskantojen välillä. Mehiläisen, Vita Laboratorioiden ja Biotekniikan instituutin yhteistyönä on sekvensoitu pandeemisen koronaviruksen genomi 10 rokotetun ja 10 rokottamattoman tartunnan saaneen henkilön näytteistä. Näytteet on otettu 25.–30.10. eri puolilla Suomea.

- Lähdimme tutkimaan voisiko jokin ero viruskannoissa selittää rokottamisen etenemisestä huolimatta kasvavaa tartuntojen määrää. Kaikki tartunnat olivat kuitenkin deltamuunnoksen aiheuttamia, eikä ryhmien välillä pystytty osoittamaan tunnusomaisia eroja viruksissa, toteaa laboratoriosektorin johtaja, dosentti Kristina Hotakainen Mehiläisestä.

- Myöskään Omikron-muunnosta tai muita aiemmin levinneitä koronavirusvariantteja ei tässä pienessä otoksessa löytynyt, mutta muita yksittäisiä muutoksia virusten perimässä esiintyy runsaasti sopien viruksen jatkuvaan muuntumiseen, Hotakainen jatkaa.

Huolta aiheuttavat muutokset ovat tyypillisesti niin kutsutussa piikkiproteiinia koodaavassa S-geenissä. Otoksessa sekvensoitiin koko viruksen perimä, eikä pelkästään S-geeniä, jotta myös mahdollisia tuntemattomia muutoksia ja eroja rokotettujen ja rokottamattomien välillä olisi voitu havaita.

- Tutkiminen on hankalaa koronaviruksen perimän jatkuvan ja osin satunnaisen muuntumisen takia. Lisäksi koronaviruksen vähäinen perimän määrä näytteissä luo haasteita. Tämän vuoksi perimää ei välttämättä saada sekvensoitua kokonaisuudessaan ja tällöin lopullinen tulos sisältää myös tuntemattomaksi jääviä alueita. Virusvarianttien tunnistaminen perustuu tunnettujen aminohappomuutosten osoittamiseen, kertoo laboratorioinsinööri Pia Laine Biotekniikan instituutista.

Sama taudinaiheuttaja voi johtaa rokotetulla ja rokottamattomalla erilaiseen taudinkuvaan

Deltamuunnos syrjäytti nopeasti aiemmat variantit ja se on ollut valtavirus jo viime kesästä lähtien. Nyt saatu tulos vahvistaa, että deltamuunnos pystyy infektoimaan potilaita rokotuksista huolimatta ja näyttää siltä, että rokotettujen ja rokottamattomien välillä ei ole selkeää eroa koronainfektion aiheuttajassa.

- Sekvensointiprojektissa ei tutkittujen näytteiden osalta ole tiedossa, kuinka pitkä aika rokotettujen toisesta rokoteannoksesta oli kulunut tai minkälainen taudinkuva heillä oli. Rokote suojaa hyvin taudin vakavammalta muodolta mutta tiedetään että suoja heikkenee ajan myötä ja varsinkin lievempiä läpimurtoinfektioita nähdään. Siksi myös tehosterokotteet ovat tarpeen nykyisen epidemian hillitsemiseksi ja erityisesti vakavan taudin ehkäisemiseksi riskiryhmiin kuuluvilla, toteaa Mehiläisen konsultoiva erikoislääkäri Simo Nikkari.

Uutta Etelä-Afrikassa marraskuussa havaittua Omikron-virusmuunnosta ei näissä lokakuun lopulla Suomessa kerätyissä näytteissä löytynyt.

- Positiivisten näytteiden osuus on kuukaudessa kaksinkertaistunut ollen nyt jopa 8 %. Seuraamme tilannetta kohdennetuin sekvensoinnein, joilla esimerkiksi Omikron-muunnos pystytään tunnistamaan nopeasti, toteaa Hotakainen lopuksi.