Perusverenkuva ja trombosyytit

Perusverenkuva (B-PVKT) on tärkeä perustutkimus, joka kuvastaa elimistön terveydentilaa monin eri tavoin. Verenkuvan avulla voidaan havaita erilaisia elimistön häiriöitä, kuten saada viitteitä erilaisista vuodoista, tulehdustiloista, häiriöistä veren muodostuksessa luuytimessä sekä monista ravinnon saantiin ja imeytymiseen liittyvistä seikoista. Perusverenkuvassa mitataan myös trombosyytit (B-Trom) eli verihiutaleet, joita tarvitaan verenvuodon tyrehdyttämisessä.

Perusverenkuvaan kuuluvat kokeet sekä niiden viitearvot

Perusverenkuvaan kuuluvat seuraavat osatutkimukset, joiden tulosten yhteydessä on myös näkyvissä oman iän ja sukupuolen mukaiset viitearvot. B-etuliite tarkoittaa, että näytemuotona on kokoveri, josta erotetaan tutkittavat solut. E-etuliite viittaa punasoluihin eli erytrosyytteihin. L taas tarkoittaa valkosoluja eli leukosyyttejä. Kaikki osat saadaan yhdestä näyteputkesta samalla neulan pistolla.

  • B-Leuk (leukosyyttien eli valkosolujen kokonaismäärä): 3.4–8.2 109/l
  • B-Hb (hemoglobiini): naiset 117–155 g/l, miehet 134–167 g/l
  • B-Hkr (hematokriitti, punasolujen tilavuusosuus veressä): naiset 35–46 %, miehet 39–50 %
  • B-Eryt (erytrosyyttien eli punasolujen määrä): naiset 3.90–5.20 x 1012/l, miehet 4.25–5.70 x x 1012/l
  • E-MCV (punasolujen keskitilavuus): 82–98 fl
  • E-RDW (punasolujen koon vaihtelu): naiset alle 15 %, miehet alle 14 %.
  • E-MCH (punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä): 27–33 pg/solu
  • E-MCHC (punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin pitoisuus): 320-355 g/l
  • B-Trom (trombosyyttien eli verihiutaleiden määrä): 150–360 x 109/l

Kenelle perusverenkuvaa suositellaan?

Verenkuva on hyvä tarkistaa, jos on taipumusta alhaiseen hemoglobiiniin, on kasvissyöjä, kärsii esimerkiksi anemian oireista tai on jokin muu syy epäillä poikkeavuutta. Anemiasta puhutaan, kun veren hemoglobiinipitoisuus (B-Hb) on matala. Mahdollisen anemian syy täytyy aina selvittää ennen esimerkiksi hoidon aloittamista ja hoidon toimivuutta on hyvä seurata.

Valkosolujen (B-Leuk) määrä saattaa olla suurentunut monissa tilanteissa myös ilman sairautta. Esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai kortisonikuuri voivat lisätä valkosolujen määrää. Sairauksista etenkin virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdustilat lisäävät selvästi valkosolujen määrää ohimenevästi. Erittäin suuria valkosolumääriä nähdään pahanlaatuisissa veritaudeissa kuten leukemiassa. Jos valkosolumäärä taas on huomattavan matala, on henkilöllä kasvanut riski saada infektioita. Mikäli B-Leuk-tutkimuksessa on poikkeavuutta, johon ei ole selvää syytä, voidaan eri valkosolutyyppien määrät eritellä täydellisellä verenkuvalla (TVK).

Perusverenkuvassa mitataan myös trombosyyttejä (B-Trom) eli verihiutaleita, joita tarvitaan verenvuodon tyrehdyttämisessä. Virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdukset, lääkkeet sekä luuytimen toimintaa häiritsevä runsas alkoholin käyttö voivat vaikuttaa ohimenevästi verihiutalemäärään. Mikäli verihiutaleiden määrä on huomattavan alhaalla (trombosytopenia), voidaan epäillä vuotovaaraa. Lievä verihiutaleiden määrän pieneneminen ei kuitenkaan vielä aiheuta vuotoja, sillä veressä on paljon muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat hyytymiseen.

Miten tutkimukseen pääse?

Perusverenkuvan voi mittauttaa Mehiläisen laboratoriossa ilman lähetettä. Mittaus ei vaadi esivalmisteluja, kuten paastoa tai tiettyä kellonaikaa.

Katso perusverenkuvan hinta Mehiläisen laboratoriotutkimusten hinnastosta.

Tulosten saaminen

Laboratoriokokeiden tulokset tulevat OmaMehiläiseen ja jäävät sinne talteen. OmaMehiläistä voit käyttää kännykälläsi lataamalla OmaMehiläinen-mobiilisovelluksen sovelluskaupasta tai tietokoneella toimivassa OmaMehiläinen-verkkoversiossa.

Lataa OmaMehiläinen-mobiilisovellus iPhoneen

Lataa OmaMehiläinen-mobiilisovellus Android-puhelimeen

Asiantuntijana artikkelissa Kristina Hotakainen, laboratoriosektorin johtaja.