Kouluikäisen lapsen kielellisten taitojen tukeminen

Lasten kielen kehityksestä ja sen tukemisesta on nykyään runsaasti tietoa. Siitä huolimatta kouluikäisten lasten kielellisten taitojen tukeminen ei ole aina yksiselitteistä eikä selkeää. Kotona ja koulussa voidaan tehdä paljon kielellisten taitojen tukemiseksi.

Pieni lapsi, jolla todetaan jonkin asteisia kielellisiä vaikeuksia tai kehityksellinen kielihäiriö, ohjataan puheterapiaan esimerkiksi neuvolan kautta. Puheterapia voi jatkua useamman vuoden ajan, mutta tutkimuksista tiedetään, että kielelliset vaikeudet voivat olla melko pysyviä, jos niitä on vielä 5-vuotiaalla lapsella. Kouluikäiselle, jolla oirekuva voi muuttua ja näkyä hyvin eri tavoilla arjessa, puheterapiaa voi olla tarjolla enää vain itsemaksavana asiakkaana. Kouluikäisen lapsen kielellisten taitojen tukemiseksi kotona tai koulussa voit hyödyntää seuraavia vinkkejä:

Sanasto ja kerronta

Jos lapsella on käytössä sanastoa vähemmän kuin ikätovereilla tai sanan löytäminen on hidasta, on hyvä käsitellä uutta sanastoa lapsen kanssa ja opettaa keinoja sanojen löytämiseen. Esimerkiksi koulussa uusia käsitteitä voidaan käsitellä ns. semanttisella menetelmällä, jossa sanan mieleenpainamista pyritään helpottamaan käsittelemällä kyseistä sanaa mahdollisimman monipuolisesti. Sanan ympärille voidaan piirtää kartta ja miettiä erilaisia kysymyksiä (esim. mitä, missä, millainen, mihin liittyy, mitä muita sanoja siitä tulee mieleen?). Myös sanaselityspelit, kuten vaikkapa Alias, kehittävät taitoa kuvailla sanoja, jotka eivät tule aivan heti mieleen.

Usein kouluikäisen lapsen kerronta voi vielä olla niukkaa tai poukkoilevaa. Hän ei ehkä oikein kerro kuulumisia tai niistä on hankala saada selvää epäjohdonmukaisuuden ja aukkojen vuoksi. Kerrontataitoja voi harjoitella, mutta myös tukea monella tavalla arjessa. Aikuinen voi esittää apukysymyksiä (kuka? missä? milloin? mitä sitten tapahtui? mihin tapahtuma johti?) ja kysymyksistä voi tehdä tukikuvat. Kuvien avulla lapsi voi itse yrittää muistella, mitä kaikkea täytyisi mainita, jotta toisen on helpompi ymmärtää kertomusta. Kerronnan tukena voi käyttää myös piirtämistä – tämän voi tehdä lapsi itse, jos hän ei saa jotakin asiaa ilmaistua, tai aikuinen selventääkseen lapsen kertomaa kokonaisuutta. Piirtäkää esimerkiksi sarjakuva päivän tapahtumista, niin ne hahmottuvat lapsellekin loogisessa järjestyksessä.

Puheen ymmärtäminen

Puheen ymmärtämisen hankaluuksien takana voi olla useita syitä, kuten sanaston niukkuus, kielioppirakenteiden hahmottamisen vaikeudet, kapea kuulomuisti ja vaikeus suunnata tarkkaavuutta toisen puheeseen. Jotta lapsi ymmärtää koulussa pidemmätkin ohjeet, on niitä hyvä pilkkoa pienempiin osiin ja tukea ohjeen vaiheiden suorittamista mahdollisuuksien mukaan kuvilla tai piirtämisellä. Lasta on hyvä kannustaa itse puuttumaan tilanteisiin, joissa hän ei ymmärrä jotakin sanaa, jotta sen merkitys voidaan selvittää yhdessä. On myös tärkeää varmistaa, että lapsen huomio on todella puhujassa, kun ohjeet annetaan. Visuaalinen materiaali auttaa usein pitämään myös tarkkaavuutta paremmin yllä.

Lukeminen

Jos lukeminen on työlästä ja luetun ymmärtäminen vaikeaa, voi olla hyvä ottaa käyttöön lukustrategioita. Tämä tarkoittaa sitä, että lapselle opetetaan varta vasten, kuinka hän voi jäsentää ja ymmärtää paremmin lukemaansa. Strategioiden avuksi voi ottaa esim. kuvitetut ohjeet, jotka voi pitää myös koulussa esillä.

Marjatta Takala on tutkinut neljän lukustrategian opetusta alakoululaisille. Tässä kokeilussa oppimistulokset paranivat ja lapset kertoivat pitäneensä opetuksesta. Takalan käyttämissä strategioissa lapset opetettiin ennakoimaan tekstin sisältöä, tekemään tekstistä tiivistelmää, kysymään luetusta kysymyksiä ja selvittämään hankalien sanojen ja lauseiden merkityksiä. Blogitekstin lopusta löydät linkin tukikuviin, jota voi hyödyntää näiden keinojen käyttöön. Tukikuvin käyttöä on tärkeää harjoitella ensin aikuisen tuella.

Usein sanotaan, että lukeminen sujuvoituu lukemalla. Jos lapsella ei kuitenkaan ole motivaatiota lukemiseen tai se on hyvin työlästä, olisi kielen rikastuttamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta järkevää ottaa käyttöön äänikirjoja. Kannattaa laajentaa lapsen tietämystä eri aiheista myös videoita katsellen ja niistä keskustellen, sillä tämä täydentää hyvin luetun ymmärtämistä. Kieltä voi rikastuttaa monipuolisesti vaikkapa lauluilla, omilla rap-sanoituksilla tai vitseillä.

Tuetaan lasta löytämään hänelle sopivat keinot

Puheterapian päätyttyä ja koulupolun jatkuessa on ensiarvoisen tärkeää, että lapsi oppii itse hyödyntämään keinoja, jotka auttavat häntä selviytymään kielellisistä haasteista. Tässä prosessissa on olennaista huomioida lapsen omat mielenkiinnonkohteet ja motivaatio. Lisätukea ja ohjausta näihin asioihin voi aina saada varaamalla ohjauskäynnin puheterapeutille.

Linkkejä:

LukustrategioistaUlkoinen linkki (Marjatta Takala, 2004: Lukustrategiat luetun ymmärtämisen tukena yleis- ja dysfasiaopetuksessa)

Kuvatuki lukustrategioihinUlkoinen linkki

Kehityksellinen kielihäiriö, Käypä hoito -suositusUlkoinen linkki

Blogin on kirjoittanut Mehiläinen Terapia- ja kuntoutuspalveluiden puheterapeutti Elina Heiskanen.