ESPANJANTAUTI – KORONA

Vuonna 1918 Mehiläinen oli pieni sairaala Helsingissä. Silloin riehui espanjantauti, nyt koronavirus. Välissä on vuosisata. Onko pandemioissa, ja tavoissa elää niiden varjossa jotain samaa? Vertaile pandemioiden eroja ja yhteneväisyyksiä nappia painamalla.
19182021

Espanjantauti

NIMI: H1N1
VIRUSTYYPPI: Influenssavirus
VAKAVIMMIN SAIRASTUNEET: Nuoret aikuiset
KUOLLEIDEN MÄÄRÄ: 50-100 miljoonaa
PÄÄASIALLINEN TARTUNTATAPA: Pisaratartunta yskiessä ja aivastaessa
LÄÄKETIEDE: Ei tiedetty, mistä tauti johtuu

Mistä pandemiat lähtivät?

19182021

ESPANJANTAUTI Sotilasleiri, Yhdysvallat, Kansas.

Kuvia 2 ja 3 vertailemalla näet tautien oletetut lähtöpaikat.

Miten ne levisivät?

19182021

ESPANJANTAUTI Epidemia puhkesi ensimmäinen maailmansodan aikaan vuonna 1918. Nykytiedon mukaan niin sanottu ”potilas nolla” oli viljelijä Kansasissa, joka sai influenssatartunnan todennäköisesti linnusta. Hän oli töissä armeijan ruokahuollossa, jonka vuoksi tauti levisi tehokkaasti. Tauti levisi ensin sotaa käyvissä maissa, kuten Ranskassa ja Yhdysvalloissa, mutta sotasensuuri salasi nämä huonot uutiset kansalaisilta. Espanja oli sodassa puolueeton ja siksi tauti nousi siellä ensi kertaa laajemmin tiedotusvälineisiin. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsumaan nimellä espanjantauti.

Kuva 4 ja 5. Tautien leviämistä voidaan vertailla vertaamalla kuolleisuutta.

Miten suojauduttiin silloin ja nyt?

Liikuta nuolta sivusuunnassa nähdäksesi vanha ja uusi kuva.

Maski

Espanjantautiin ei ollut lääkettä. Paras tapa oli eristäytyä ja käyttää maskia, joita valmistettiin harsokankaasta (kuva 6). Myös koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen käytetään erilaisia kasvomaskeja, kuten esimerkiksi hengityksensuojaimia ja kankaisia kasvomaskeja (kuva 7).

Käsienpesu

Vuonna 1918 hygienia oli tämän päivän mittapuulla vaatimatonta. Jo silloin ymmärrettiin, että käsien pesemisellä on valtava vaikutus taudin leviämiseen. Hyvään käsihygieniaan kannustettiin sekä käskettiin voimakkaasti (kuva 8). Aivan kuten tänäkin päivänä (kuva 9).

Yskimisoppi

Koronassa on ollut se hyvä puoli, että moni meistä on oppinut yskimään ja aivastamaan ”oikein”. Tämän taidon tärkeydestä on viestitty jo viimeiset sata vuotta (kuvat 10 ja 11).

Kokoontumisrajoitukset

Vuonna 1919 Helsingin terveyslautakunta kehotti lehti-ilmoituksessa yleisöä "karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja, joissa on paljon kansaa koolla” (kuva 12). Kuulostaako tutulta? Vuonna 2020 koronapandemia vähensi monen yrityksen liikevaihtoa ja moni yrittäjä päätyi väliaikaiseen toiminnan keskeyttämiseen (kuva 13).

Miten selvittiin?

Espanjantauti ja korona ovat aiemmin tuntemattoman viruksen aiheuttamia tauteja, joihin ei ole parantavaa lääkehoitoa. Olemme silti selättäneet ja selätämme ne ihmiskuntana.

Taudit ovat jossain muodossa keskuudessamme nyt ja myös tulevaisuudessa. Pandemioiden luonne on, että ne tulevat ja menevät, mutta jotain niistä jää.

Espanjantauti hiipui pois maailmasta, mutta se herätettiin henkiin laboratorio-olosuhteissa vuonna 2005, jotta voisimme oppia siitä jotain.

Jos historia toistaa itseään, korona tulee hellittämään otettaan maailmasta. Kiitos nykylääketieteen, se tapahtuu toivottavasti nopeammin kuin hitaammin.

JAKSETAAN VIELÄ HETKI,
PIAN PÄIVÄ ON JÄLLEEN
PIDEMPI KUIN YÖ.

Lähteet