Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes

Perinteisesti diabetes on jaettu 1. ja 2. tyypin diabetekseen. Nykykäsityksen mukaan diabetes on kuitenkin monimuotoinen joukko aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes edustaa tämän laajan tautikirjon toista ääripäätä. Toinen ääripää eli tyypin 2 diabetes tunnetaan myös nimellä aikuisiän diabetes.

Tyypin 1 diabeteksen oireet

Tyypin 1 diabeteksessa haima ei tuota tarpeeksi tai lainkaan kohonneen verensokerin laskemiseen tarvittavaa insuliinia. Liiallinen verensokerin kohoaminen johtaa hoitamattomana ketoasidoosiin eli nopeasti kehittyvään insuliininpuutokseen, joka on hengenvaarallinen tila.

Tyypin 1 diabeteksen ensioireita ovat:

  • väsymys
  • lisääntynyt janon tunne
  • suurentuneet virtsamäärät
  • selittämätön laihtuminen
  • ketoasidoosi

Insuliininpuutosdiabetekseen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, mutta tavallisinta se on alle 40-vuotiailla. Tyypin 1 diabetesta sairastavien osuus on noin 10–15 prosenttia kaikista diabeetikoista. Ilman ulkoisia tekijöitä kehittyvän tyypin 1 diabeteksen merkittävin riskitekijä on perinnöllisyys. Etenkin omien sisarusten tai vanhempien diabetes nostaa riskiä sairastua diabetekseen. Insuliininpuutosdiabetes voi kehittyä myös haimatulehduksen seurauksena. Liiallinen alkoholinkäyttö, sappikivet tai pitkään koholla ollut veren triglyseridipitoisuus voi aiheuttaa haimatulehduksen.

Tyypin 1 diabetes lapsella

Lapsilla 1. tyypin eli insuliininpuutosdiabetes on huomattavasti yleisempi kuin 2. tyypin diabetes. Lapsen diabeteksen oireissa korostuu äkillinen ketoasidoosi eli nopeasti kehittyvä insuliininpuutos.

Tyypin 1 diabeteksen tutkiminen

Tyypin 1 diabetesta epäillään usein oireiden perusteella ja se todetaan yleensä merkittävästi kohonneen verensokerimittauksen tuloksesta. Sokerirasitustestiä ei yleensä käytetä tyypin 1 diabetestä epäiltäessä. Insuliininpuutos osoitetaan mittaamalla insuliinin eritystä kuvastava c-peptidi. Usein tutkitaan myös GAD-vasta-aineet, joita esiintyy jopa 80 prosentilla insuliininpuutosdiabetesta sairastavilla taudin puhjetessa, mutta ei tyypin 2 diabeteksessa.

Jos epäilet diabetestä, on hyvä varata aika yleislääkärille, työterveyslääkärille tai suoraan Mehiläisen Diabetesklinikan diabeteshoitajalle, joka tekee tarpeelliset selvitykset ennen lääkärin vastaanottoa. Jos diabetesoireet ovat kehittyneet nopeasti tai ovat voimakkaita, hakeudu välittömästi lääkärin vastaanotolle tai päivystykseen.

Tyypin 1 diabeteksen hoito

Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina insuliinilla. Tiettyjä muita diabeteslääkkeitä voidaan käyttää, jos tilaan liittyy ylipaino tai metabolinen oireyhtymä, mutta insuliinihoito jatkuu näistä huolimatta läpi elämän.

Toisin kuin tyypin 2 diabeteksessa, tyypin 1 diabeteksessa elämäntapamuutoksilla ei voida estää taudin puhkeamista tai päästä lääkkeistä eroon. Painonhallinnalla, säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla on kuitenkin iso merkitys diabeteksen liitännäissairauksien riskiin.

Tyypin 1 diabeteksessa pyritään mahdollisimman tasaiseen verensokeriin. Pitkävaikutteisella insuliinilla säädetään verensokerin perustasoa. Aterian aiheuttama verensokerin nousu tasataan ateriainsuliinilla. Insuliinin määrän oikeanlainen säätäminen ei aina ole helppoa, vaan vaatii pitkäjänteistä harjoittelua, oman kehon tuntemista sekä kykyä arvioida ruoassa olevien hiilihydraattien määrää. Insuliini voidaan annostella insuliinikynän tai insuliinipumpun kautta. Tyypin 1 diabeteksessa verensokerin seurannassa käytetään yleisesti jatkuvaa glukoosin mittausta.

Tyypin 1 diabetesta sairastavan tilaa seurataan säännöllisesti diabeteshoitajan ja -lääkärin toimesta. Diabeteksen liitännäissairauksia (silmänpohjamuutokset, munuaissairaus, neuropatia) seulotaan sovitun aikataulun mukaisesti. Tyypin 1 diabetes vaikuttaa laaja-alaisesti jokapäiväiseen elämään, joten kokonaisvaltaisen jaksamisen, mielialan, hoitoväsymyksen ja muiden tavallisten diabetekseen liittyvien kuormitustekijöiden ilmaantumista kartoitetaan. Diabeteksen hoidon ammattilaisen tärkein tehtävä on tukea tyypin 1 diabetesta sairastavaa arjen haasteissa ja tarjota tukea ja neuvoja hankalissa tilanteissa.

Lue myös:
Diabetes
Tyypin 2 eli aikuisiän diabetes
Verensokeri ja diabetes
Insuliini diabeteksen hoidossa
Ketoasidoosi eli happomyrkytys
Jatkuvan kudossokerin seuranta
Diabetesklinikalta yksilöllistä hoitoa

Asiantuntijana artikkelissa Tove Laivuori, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Lähteet: Käypä hoito