Liikkumattomuus uhkana suomalaisten työkyvylle

Työelämän karu tulevaisuus – vuonna 2040 enää 3 % 40-vuotiaista selviää fyysisesti kuormittavasta työstä. Näillä ennusteilla alkoi Firstbeatin ja Mehiläisen aamiaistilaisuus lokakuussa 2024 Helsingissä.

Liikkumattomuuden aiheuttamat haasteet ovat jo nyt nähtävissä. Ainoastaan noin 50 % työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa ja ainoastaan n. 10 % harjoittaa lihaskuntoaan suositusten mukaisella minimitasolla. Liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset Suomessa ovat 3,2 miljardia euroa. Näistä iso osa osuu työnantajan kukkarolle muun muassa terveyspalveluiden käytön, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen muodossa.

Jokaisella on lopun viimein vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, mutta työnantajilla on valtava merkitys niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Työnantajat mahdollistavat jo nyt erilaisia asioita työterveyden ja muiden hyvinvointipalveluiden muodossa, mutta miten työnantaja voisi saada työntekijän liikkumaan ja pysymään hyvässä kunnossa? Eikös se kuitenkin ole jokaisen oma asia?

Mehiläisen vastaava fysioterapeutti- ja työfysioterapeutti Maria Paananen nosti esille keskustelua herättävän ajatuksen; jos työntekijä antaa oman panoksensa yrityksen tuloksen eteen päivittäin niin eikö työnantajalla silloin ole vastuu myös tukea työntekijän hyvinvointia, jotta tämä voi tehdä tulosta jatkossakin? Tästäkin huolimatta suurimassa osassa yrityksiä hyvinvointiin panostaminen on vielä kovin ulkoistettua. Jos liikkuminen ja hyvässä fyysisessä kunnossa pysyminen olisivat niin helppoja, että jokainen liikkuisi liikuntasetelin voimalla, ei meillä olisi edessä tätä yhteiskunnallista ongelmaa.

Työntekijöiden liikkumisen tukeminen liikuntasetelillä on ehdottomasti tärkeä asia, mutta keskustelussa tuli esille se, että se usein hyödyttää ainoastaan niitä, jotka jo valmiiksi liikkuvat. Ne, jotka eivät liiku, eivät saa itseään syystä tai toisesta liikkeelle. Tällöin olisi tärkeää tehdä yhteistyötä yrityksessä esimerkiksi työterveyden kanssa ja löytää tukimuotoja ja tapoja, että jokainen pääsisi liikkeelle.

Tämä voi tarkoittaa ensin esimerkiksi käyntejä työterveyspsykologilla. Mikäli henkiset voimavarat ovat vähissä, on näitä tuettava ensin, ennen kuin voidaan keskittyä liikkumiseen. Henkisesti uupuneen työntekijän on vaikea tai lähes mahdoton saada muutos aikaan yksin, vaikka hänen päälleen kaadettaisiin kaikki saatavilla oleva tieto liikunnan terveyshyödyistä.

Mehiläinen on käyttänyt Firstbeatin sykevälimittausta hyödyksi esimerkiksi työpaikkaselvityksissä, kun työtä ja työn kuormitusta on selvitetty eri yrityksissä. Tulokset voivat pahimmillaan osoittaa sen, että työntekijät eivät selviydy työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta, joka johtaa siihen, ettei voimavaroja tehdä itselle merkityksellisiä asioita löydy enää vapaa-ajalle. Sykevälimittauksen tulosten perusteella voidaan tunnistaa kuormittavuuden näkökulmia sekä yksilön että työyhteisön kannalta ja päästä kiinni työn kuormittaviin tekijöihin.

Mehiläisen tuki- ja liikuntaelinpalveluista vastaava johtaja Anna Gustafsson muistuttaa, että sykevälivaihtelun avulla yrityksen fyysisiä kuormitustekijöitä pystytään arvioimaan aivan uudenlaisella ja luotettavalla tavalla, työntekijöiden omien kokemusten rinnalla. Työpaikkaselvityksestä saadun tiedon avulla yritys pystyy kohdentamaan resursseja ja hyvinvointitoimia oikeisiin paikkoihin, ja näin aidosti vaikuttamaan työntekijän työkykyyn.

Esimerkkinä voisi olla työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin räätälöity tuki niille henkilöille, joista havaitaan, että huono fyysinen kunto altistaa tuki- ja liikuntaelinsairauksille ja tämän kautta sairauspoissaoloille. Tarjoamalla yhteistyössä työterveyden kanssa kohdennettuja ja näyttöön perustuvia toimenpiteitä saadaan tutkimusten mukaan 1,5–5,5-kertainen tuotto satsatulle eurolle.

1. Varmista, että työpaikkanne oikeasti mahdollistaa liikkumisen. Jos kannustetaan esimerkiksi työmatkapyöräilyyn, onko työpaikalla mahdollisuus pyöräparkkiin tai löytyykö toimistolta suihkutilat? Mahdollistaako yrityskulttuurinne taukojumpat tai kävelypalaverit ja kannustaa näihin? Liike ja liikunta auttavat kohentamaan terveyttä ja vähentämään kipua jo 10 minuutin annoksissa!
2. Mieti toimivatko perinteiset keinot yrityksessänne. Panostaako yrityksenne liikuntaseteleihin, joista suurin osa jää käyttämättä ja silti sairauspoissaolot rasittavat kustannuksia. Pohtikaa erilaisia tapoja toteuttaa liikunta-aktiivisuuden lisäämistä ja hyödyntäkää esimerkiksi työterveyden tuki. Yhdessä tekeminen työpäivien lomassa parantaa tutkitusti yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia.
3. Varmistakaa, että tiedätte miten työntekijät työssä kuormittuvat ja paneutukaa syihin ja pohtikaa työkuormituksen mukaan kohdennettuja tukitoimia. Liike ja liikunnan lisääminen ovat useimmiten parempi lääke kuin särkyyn otettu pilleri.
4. Liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen on useita eri tapoja ja asiat vaikuttavat toisiinsa. Voisitteko lisätä työpäivienne sekaan taukojumppia ja tietoiskuja esimerkiksi unen ja ravinnon merkityksestä?

Lue lisää Mehiläisen tarjoamasta Firstbeat Life -valmennuksesta työyhteisöille

Teksti on kirjoitettu Firstbeatin ja Mehiläisen asiakastilaisuuden pohjalta.

Lähteet: Vasankari et al (2023), Opetus ja kulttuuriministeriö (2022), UKK Instituutti (2022), Muños-Poblete et al. (2019), Rodrigues et al. (2014), UKK Instituutti 2022, ETK 2022, STKK 2016.