Hauisjänteen vammat

Hauisjänne voi katketa vähäisestäkin rasituksesta, jos se on kroonisesti tulehtunut. Kroonisesti tulehtunut jänne on hauras, ja katkeaminen voi tapahtua yllättäen, esimerkiksi soutuvenettä rannalle vedettäessä. Tällöin olkavarren yläosassa tuntuu kipua, ja hauislihaksen "patti" siirtyy alemmas. Usein puhutaankin niin sanotusta ”Kippari Kalle” -hauiksesta.

Hauislihaksella on kaksi kiinnityskohtaa yläosassaan:

• Pitkä jänne lähtee olkanivelen nivelkupin yläosasta ja kulkee monimutkaisen läpiviennin kautta kiertäjäkalvosimen läpi olkavarteen. Pitkä jänne aiheuttaa usein vaivoja, ja nimenomaan tämä jänne voi katketa spontaanisti.
• Lyhyt jänne kiinnittyy lapaluun korppilisäkkeeseen eikä se yleensä aiheuta ongelmia.

Hauisjänteen katkeaminen ei yleensä vaadi leikkaushoitoa. Alkuvaiheessa voi hauiksen alueella esiintyä kookas mustelma, mutta se häviää vähitellen. Lihas saattaa krampata erityisesti kiertoliikkeissä, mutta tämä kramppitaipumus poistuu useimmiten ajan myötä. Kun pitkä jänne katkeaa, lihas voi menettää noin 30 prosenttia voimastaan. Voiman aleneman todellinen suuruus riippuu kuitenkin merkittävästi henkilön lähtötasosta.

Hauisjänne voi kiertäjäkalvosimen vaivojen yhteydessä myös rispaantua, mennä poikki ja lipsahtaa väärään paikkaan nivelen eteen. Kookkaiden kiertäjäkalvosinrepeämien kirurgisessa hoidossa joudutaan usein tilanteeseen, jossa hauiksen pitkä jänne on myös pahasti vaurioitunut.

Tällöin on olemassa kaksi vaihtoehtoa:

1. Hauisjänne katkaistaan ja sen annetaan vetäytyä
2. Hauisjänne katkaistaan, kiinnitetään katkaisun jälkeen kulkureitilleen olkaluun nupin uraan ja arpeutetaan siihen.

Katkaisun etuna on, että hankalasta vaurioituneesta jänteestä päästään nopeasti eroon. Toisaalta tämä aiheuttaa ”Kippari Kalle” – ilmiön, missä hauislihaksen ”patti” siirtyy alemmas. Jos jänne kiinnitetään, sen paranemista pitää odottaa rauhassa. Mitään painavaa ei saa nostaa 4–6 viikkoon. Lisäksi kiinnitetty jänne voi jäädä kivuliaaksi.

Kumpikin menetelmä on kansainvälisesti hyväksytty tapa hoitaa sairasta hauisjännettä, ja ortopedin pitää kulloisessakin tilanteessa valita potilaalle sopivin vaihtoehto.