Kymmenen vuotta Digiklinikkaa: mitä olemme oppineet digitaalisesta terveydenhuollosta?

Kymmenen vuotta sitten terveyteen liittyvä huoli johti yleensä soittoon ajanvaraukseen, odottamiseen, matkaan toimipisteeseen ja jonottamiseen vastaanotolle. Kun Mehiläisessä avattiin Digiklinikka vuonna 2016, ajatus oli yksinkertainen mutta siihen aikaan vielä uusi: mitä jos lääkäri olisi tavoitettavissa chatissa ilman ajanvarausta, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa?

Muutos ei johtunut teknologian kehittymisestä

Kymmenessä vuodessa digitaalisista terveyspalveluista on tullut osa terveydenhuollon arkea. Digiklinikka on asiointimäärillä mitattuna Mehiläisen suurin yksikkö. Vuonna 2025 Digiklinikan lääkärikäynnit ylittivät miljoona käyntiä, ja 55 prosenttia Mehiläisen yksityisistä yleislääkärikäynneistä toteutui Digiklinikalla. Muiden ammattilaisten vastaanottoja oli lähes 500 000. Suurin asiakasryhmä ovat työterveysasiakkaiden työntekijät.

Muutos ei tapahtunut vain siksi, että teknologia kehittyi. Teknologia oli pitkälti valmis jo ennen kuin asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset olivat valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Ratkaisevampaa oli ihmisten arjen muutos. Kun pankki-, vakuutus- ja kauppa-asiat oli totuttu hoitamaan puhelimella minuuteissa, myös terveydenhuollolta alettiin odottaa samaa. Korona ei yksin aiheuttanut muutosta, mutta se poisti monelta viimeiset sosiaaliset esteet etäasioinnilta.

Digitaalisen asioinnin kolme hyötyä

Digitaalisen asioinnin suurimmat hyödyt ovat kestäneet aikaa.

Ensimmäinen on saatavuus. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikka keräsi ensimmäisenä toimintavuotenaan yli 217 000 asiointia, ja neljäsosa pirkanmaalaisista rekisteröityi palvelun käyttäjäksi. Yhteydenottoihin vastattiin keskimäärin alle 13 minuutissa. Julkisessa terveydenhuollossa tämä on tärkeää yhdenvertaisuuden kannalta: sama palvelu on saatavilla riippumatta siitä, asuuko ihminen Tampereella vai Virroilla.

Toinen hyöty on oikea-aikaisuus. Noin kaksi kolmesta yhteydenotosta ratkeaa jo ensimmäisessä chat-keskustelussa. Loput ohjataan tilanteen mukaan vastaanotolle, tutkimuksiin, jatkohoitoon, päivystykseen tai tarvittaessa hätänumeroon. Näin digiklinikka auttaa kohdentamaan fyysiset vastaanotot niille, joiden on syytä tavata ammattilainen kasvotusten. Vapaalla yleislääkärin Digiklinikka-vastaanotolla ratkaisuaste on yli 90 prosenttia.

Kolmas hyöty liittyy matalaan asiointikynnykseen. Erityisesti mielenterveyteen liittyvissä asioissa chat voi olla monelle helpompi paikka aloittaa keskustelu kuin vastaanottohuone. Loppuvuonna 2021 mielenterveyden häiriöihin liittyviä työterveyskäyntejä oli Digiklinikalla 73 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Digitaalisesti alkava hoitopolku on tuoreen suomalaisen preprint-tutkimuksen mukaan noin 23 prosenttia edullisempi kuin perinteinen kiirevastaanotolla tai puhelimessa alkava hoitopolku.

Ja sitten ne kehityskohteet, joista myös pitää puhua ääneen

Hyötyjen rinnalla on myös huolia ja kehityskohteita, joista pitää puhua suoraan. Digipalveluiden käyttö jakautuu epätasaisesti iän, alueen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Pirkanmaan digiklinikan rekisteröityneistä noin viidesosa on ollut yli 60-vuotiaita, mikä osoittaa, ettei kyse ole pelkästään iästä. Silti digipalvelu ei saa olla ainoa hyvin toimiva ovi hoitoon. Etäpalvelu voi tarjota nopean kanavan ammattilaisen puheille, mutta sen käyttö ei voi olla edellytys hoitoon pääsylle.

Toinen kehittämiskohde on hoidon jatkuvuus. Chat toimii hyvin yksittäisen akuutin vaivan hoitamiseen, mutta pitkäaikaissairaan ihmisen kokonaiskuva voi kärsiä, jos jokainen kontakti alkaa alusta uuden ammattilaisen kanssa. Tätä on pyritty korjaamaan työterveydessä esimerkiksi ohjaamalla keskustelu asiakkaan omalle nimetylle työterveyshoitajalle, joka tuntee asiakkaan työn ja näkee aiemman keskustelun sekä potilaan historian.

Etäpalvelun rajat ovat lopulta lääketieteellisiä. Kaikkea ei voi arvioida ilman kaikkia aisteja. Vuonna 2021 Digiklinikan käynneistä 88 prosentissa kirjattiin varsinainen tautidiagnoosi eikä epätarkempi oirediagnoosi, mikä kertoo siitä, että etäarvio on usein riittävä. Turvallisuus syntyy siitä, että palvelu tunnistaa omat rajansa ja ohjaa eteenpäin mieluummin liian herkästi kuin liian myöhään

Laadun ja turvallisen asioinnin varmistaminen ovat toimintamme keskiössä. Tästä syystä seuraamme jatkuvasti digipalveluiden toimivuutta ja laatua. Digiklinikan laatumittareita julkaistaan avoimesti verkossa, ja seurannassa ovat muun muassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrääminen suhteessa käynteihin.

Tekoälyn aika: kolmas vaihe

Seuraava vaihe on tekoälyn aika. Sen vaikutus näkyy ennen kaikkea siinä, miten hoitotilanne valmistellaan ja mitä kohtaamisista opitaan. Tekoäly voi keventää ammattilaisen hallinnollista taakkaa, tarkentaa esitietoja ja hoidon tarpeen arviointia, auttaa siirtymään reaktiivisesta palvelusta ennakoivampaan sekä parantaa laadun ja vaikuttavuuden mittaamista. Hallitus on ilmoittanut antavansa syksyllä 2026 eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaisi hoidon tarpeen arvion tekemisen teknologia-avusteisesti lääkinnällisellä laitteella. Olennaista on, että potilaalla olisi aina oikeus ammattilaisen tekemään arvioon.

Tekoäly ei poista tarvetta terveydenhuollon ammattilaisille eikä kasvokkaisille kohtaamisille. Se ei korvaa arviota, jossa ratkaisevaa on se, miltä ihminen näyttää ja kuulostaa. Se ei myöskään vähennä vastuuta, vaan lisää tarvetta määritellä se tarkasti.

Kymmenen vuotta sitten kysyimme, uskaltaisiko lääkäriin ottaa yhteyttä chatissa. Seuraavien kymmenen vuoden kysymys on vaikeampi: pystymmekö käyttämään kertynyttä tietoa niin, että ihmiset pysyvät terveinä pidempään?

Blogitekstin on kirjoittanut Mehiläinen-konsernin Digital Development Director Ossi Laukkanen.