D-vitamiini

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä

Suomalaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että D-vitamiinin puutos on hiukan yleisempää naisilla kuin miehillä. Lisäksi vain noin joka kuudennella suomalaisella veripitoisuus on luuston terveyden kannalta riittävä (yli 75–80 nmol/l).

Sekä miesten että naisten D-vitamiinitasot ovat yhteydessä ikään ja fyysiseen aktiivisuuteen. Ylipainoisilla D-vitamiinitasot ovat matalampia kuin normaalipainoisilla. Suurin D-vitamiinin puutoksen riski onkin ylipainoisilla työikäisillä naisilla, joiden fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja jotka eivät käytä D-vitamiinia sisältäviä vitamiinilisiä.

D-vitamiinin puutos ja ikä

D-vitamiinin puutoksen riski on erityisen suuri vanhuksilla, sillä ihon D-vitamiinin tuotanto heikkenee, ulkoilun määrä vähenee ja vaatetus saattaa kesälläkin olla peittävää. Myös ravinnon yksipuolisuus saattaa lisätä vitamiininpuutteen riskiä iäkkäillä.

Mitä D-vitamiinin puutos aiheuttaa?

Riittämätön D-vitamiinin saanti altistaa osteoporoosille ja luunmurtumille. Tutkimuksissa D-vitamiinin puute on liitetty myös muun muassa:

• Infektioherkkyyteen eli heikentyneeseen puolustusjärjestelmään
• Masennukseen
• Diabetekseen
• Syöpä- ja verisuonisairauksiin
• Tasapaino- ja lihasheikkouteen
• Autoimmuunitauteihin
• Hermoston rappeumatauteihin

Suoraa syy- ja seuraussuhdetta ei kuitenkaan aina ole osoitettu.

D-vitamiiniannoksien saantisuositus

Ihossa muodostuu auringonvalon vaikutuksesta aktiivisen D-vitamiinin esiastetta, mutta varsinkaan pimeänä vuodenaikana saanti tavallisesta ruokavaliosta ei riitä ja siten tarvitaan D-vitamiinilisää.

Ympärivuotiset saantisuositukset ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi ovat:

• 2 vk.–2-vuotiaat: 10 µg/vrk
• 2–17-vuotiaat: 7,5 µg/vrk
• 18–60-vuotiaat: 10 µg/vrk tarvittaessa*
• 61–74-vuotiaat: 10 µg/vrk tarvittaessa*
• 75-vuotiaat: 20 µg/vrk**
• Raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg/vrk

* Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu).

** Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.

Turvallinen vuorokausiannos on todennäköisesti n. 100 µg / vrk. Mittayksikkönä mikrogramma (µg) sekä kansainväliset yksiköt (IU); 10µg = 400IU

D-vitamiinin saanti ruoasta

Rasvaiset kalat ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä. Hyvänä D-vitamiinin lähteenä toimivat myös maitotuotteet ja levitteet, joihin on lisätty D-vitamiinia.

D-vitamiinipitoisuus 100 g annoksessa:

• Kuha 24,8 µg
• Siika 22,1 µg
• Kevytlevitteet ja margariinit 20,0 µg
• Silakka 17,0 µg
• Kantarelli 12,8 µg

Auringosta saatu D-vitamiinin kerta-annos on 20 minuutin aikana jopa 10 000 IU (250 µg). Kahden viikon säännöllinen oleskelu auringossa yli kaksinkertaistaa seerumin kalsidiolipitoisuuden. Pitoisuus laskee kuitenkin viikkojen kuluessa, eikä yksi niin sanottu aurinkoloma riitä kattamaan koko talven D-vitamiinitarvetta.