Hampaiden valkaisu – löydä sinulle sopivin valkaisumenetelmä

Hampaiden värjäytyminen ja kellastuminen on yleistä. Ulkoisten tekijöiden lisäksi myös hampaiden yksilöllinen rakenne voi altistaa värjäytymille.

Yleisimpiä syitä ovat:

• Kahvi, tee ja punaviini: Juomat sisältävät runsaasti väriaineita, jotka tarttuvat helposti hampaan pintaan.
• Tupakka- ja nikotiinituotteet: Nikotiini ja tupakan terva aiheuttavat voimakkaita ja pinttyneitä värjäymiä.
• Ikääntyminen: Hampaiden kiille ohenee iän myötä, jolloin alta kuultava tummempi hammasluu eli dentiini tekee hampaista keltaisemman näköiset.
• Tietyt lääkkeet: Esimerkiksi tetrasykliiniantibiootit voivat aiheuttaa sisäisiä värjäymiä, jotka ovat vaikeampia poistaa.
• Ruoka-aineet: Tietyt voimakkaasti värjäävät ruoka-aineet, kuten mustikka, punajuuri ja curry, voivat edistää hampaiden värjäytymistä.
• Huono suuhygienia: Riittämätön harjaus ja hammasvälien puhdistus jättävät plakkia ja hammaskiveä, jotka keräävät väriaineita.
• Kiilteen kehityshäiriöt: Hampaiden kehityksen aikana syntyneet kiilteen rakenteelliset poikkeavuudet voivat altistaa hampaat värjäytymille tai aiheuttaa luonnostaan poikkeavan sävyn.
• Fluoroosi: Liiallinen fluorin saanti lapsuudessa voi aiheuttaa fluoroosia, joka ilmenee kiilteessä valkoisina tai ruskehtavina laikkuina.

Pinnalliset värjäytymät voidaan usein poistaa tehokkaasti ammattimaisella puhdistuksella tai valkaisulla. Syvemmät värimuutokset voivat puolestaan vaatia tehokkaampaa valkaisumenetelmää tai muuta esteettistä hammashoitoa.

Ennen mitä tahansa valkaisua suositellaan hammaskiven poistoa, sillä puhdas hampaan pinta vaalentuu tasaisemmin ja tehokkaammin. Myös mahdolliset suun terveysongelmat, kuten ientulehdus tai reiät, tulee hoitaa ennen valkaisun aloittamista. Tarvittaessa suuhygienisti ohjaa sinut hammaslääkärin tarkastukseen ennen valkaisua.

Hampaiden valkaisulla voidaan vaalentaa hampaita useita sävyjä lähtötilanteesta riippuen. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa hampaiden luonnollinen väri, värjäytymien syvyys sekä valittu valkaisumenetelmä.

Ennen valkaisua suuhygienisti arvioi hampaidesi kunnon ja värin. Tämä auttaa asettamaan realistiset odotukset ja valitsemaan tehokkaimman valkaisumenetelmän. Valkaisun jälkeen hampaat ovat yleensä vaaleammat, ja hymy näyttää kirkkaammalta ja raikkaammalta. On hyvä muistaa, että valkaisu ei tehoa hammasproteeseihin, kruunuihin tai paikkamateriaaleihin.

Hampaiden valkaisun tuloksen kesto vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu useista tekijöistä, kuten valitusta valkaisumenetelmästä, elämäntavoista ja suun hoitotottumuksista. Yleisesti ottaen ammattimaisesti tehty valkaisu kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Näin ylläpidät valkaisutulosta

Hyvä suuhygienia ja suuhygienistin neuvojen mukainen suun omahoito on valkaisutuloksen kulmakivi. Pese hampaat huolellisesti kahdesti päivässä, puhdista hammasvälit päivittäin ja käytä tarvittaessa suuhygienistin suosittelemia, entsymaattisesti valkaisevia hammastahnoja.

Värjäävien ruoka-aineiden, tupakan ja nikotiinituotteiden käytön vähentäminen auttaa säilyttämään hampaiden vaaleamman sävyn pidempään. Hampaiden valkaisun tulos ei ole pysyvä, vaan valkaisutulos haalistuu vähitellen ajan myötä. Tarvittaessa tulosta voidaan ylläpitää uudella valkaisuhoidolla.

Hampaiden valkaisua ei suositella raskauden tai imetyksen aikana. Valkaisuhoitoja ei myöskään tehdä alle 18-vuotiaille, sillä hampaiden kehitys on vielä kesken. Lisäksi valkaisu tehdään vain terveeseen suuhun, joten mahdolliset reiät, iensairaudet tai muut suun terveysongelmat tulee hoitaa ennen valkaisun aloittamista.