marjastamassa
Julkaistu: 
Ti 30.8.2016 klo 13:41

Jänisrutto eli tularemia on bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen. ”Jänisrutto aiheuttaa imusolmukkeiden tulehdusta, kuumetta ja keuhkokuumetta”, kertoo laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä. Suomessa tartuntoja kirjattiin vuonna 2015 yli 100 - tänä vuonna tapaukset ovat yleistyneet.

Pääosin eläimillä esiintyvä jänisrutto voi tarttua eläimistä myös ihmisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin kirjattiin vuonna 2015 104 jänisruttotapausta, alkuvuonna 2016 tapauksia on raportoitu jo yli 100.

- Raportoimattomia tartuntoja on kuitenkin huomattavasti enemmän - ehkä jopa 1000 vuodessa, arvioi laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä.

Jänisruttodiagnooseja tehdään eniten heinä-syyskuulla.

- Tänä vuonna tapaukset ovat yleistyneet huomattavasti elokuun aikana etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, Hotakainen toteaa.

Tarttuu yleisimmin hyttysen pistosta

Suomessa jänisruttoa levittävät esimerkiksi hyttyset, paarmat, myyrät, hiiret ja jänikset. Yleisimmin taudin saa hyttysen pistosta, mutta tartunnan voi saada myös bakteerin saastuttamasta ruoasta, juomasta tai hengittämällä bakteerin sisältämää pölyä. Jänisrutto ei tartu ihmisestä ihmiseen.

- Hyttysenpistosta tarttunut jänisrutto nostaa yleensä kuumeen. Pistokohdan ympärille voi muodostua haavauma ja pistokohdan läheiset imusolmukkeet voivat tulehtua. Tartunta voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta ja silmätulehdusta, Hotakainen sanoo.

Taudin itämisaika on tavallisimmin 3-5 vrk, mutta itämisaika saattaa olla jopa 3 viikkoa. Jänisruttoa hoidetaan antibiooteilla ja taudin kesto on muutamista päivistä viikkoihin.

- Jänisrutto ei aiheuta ihmiselle välitöntä vaaraa, ja jopa puolet tartunnoista on oireettomia. Oireisen taudin hoito kannattaa kuitenkin aloittaa heti. Diagnoosi voidaan varmistaa verinäytteestä viikkojen kuluessa vasta-aineiden nousulla, Hotakainen kuvaa.

Suojaudu peittävillä vaatteilla

Paras konsti suojautua jänisrutolta on käyttää peittäviä vaatteita ja hyttysmyrkkyjä estämään hyttysen pistoja. Hyvä käsihygienia auttaa, eikä sairaita tai kuolleita eläimiä kannata käsitellä paljain käsin. THL kehottaa myös kypsentämään riistalihasta tehdyn ruuan huolella ja suojaamaan mökillä kaivoveden niin, etteivät eläimet pääse saastuttamaan sitä.

Lähteenä käytetty myös www.thl.fi -sivustoa.

Jaa