Nuorten mielenterveys ja työelämäkokemus

Mehiläisen Asiaa työelämästä -podcastin viidennessä jaksossa pureudutaan ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen: nuorten mielenterveyteen ja työelämäkokemukseen. Podcast-hostimme, Mehiläisen työyhteisö ja johtamispalveluiden johtavan asiantuntijan Merike Aminoffin vieraana on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Erika Kunnari, joka tarjoaa arvokkaita näkökulmia ja käytännön vinkkejä nuorten tukemiseen työelämässä.

"Ahdistunut sukupolvi" – Yksinkertaistava leima vai todellinen haaste?

Kunnari painottaa, että käsite "ahdistunut sukupolvi", jolla usein viitataan nuoriin, on liian yksinkertaistava ja voi leimata kokonaisen ikäryhmän. Vaikka mielenterveyshaasteet, erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, ovat lisääntyneet ja sairauspoissaolot kasvaneet myös nuorten keskuudessa, on tärkeää muistaa, että nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. On paljon päteviä, kunnianhimoisia ja hyvinvoivia nuoria, ja tämä monimuotoisuus jää helposti huomiotta yleistävän keskustelun varjoon.

Työelämän epävarmuus ja nuorten odotukset

Työelämän muuttunut luonne, kuten epävarmuus työurista, kova kilpailu työpaikoista ja opintolainojen kaltaiset paineet, vaikuttaa nuorten kokemuksiin. Nuoremmat sukupolvet astuvat työelämään tilanteessa, jossa heillä ei välttämättä ole samanlaista varmuutta tulevaisuudesta kuin aiemmilla sukupolvilla. Tämä voi herättää ahdistusta ja epävarmuutta, mikä on täysin inhimillinen reaktio.

Samalla nuorilla on usein positiivisia odotuksia ja kunnianhimoa työelämää kohtaan. He saattavat olla avoimempia puhumaan mielenterveyshaasteistaan ja hakevat apua matalammalla kynnyksellä. Tämä avoimuus on positiivinen kehitys, mutta se asettaa myös uudenlaisia vaatimuksia työnantajille.

Miten tukea nuorten työelämään kiinnittymistä?

Kunnari nostaa kolme konkreettista vinkkiä, jonka avulla työnantajat ja esihenkilöt voivat tukea nuorten työelämään kiinnittymistä ja työhyvinvointia:

1. Työn odotusten selkeyttäminen: Kun nuori työntekijä aloittaa, on ensiarvoisen tärkeää tehdä mahdollisimman selväksi, mitä työtehtävät sisältävät, millaisia odotuksia työlle on ja miten edistymistä seurataan. Selkeys luo turvallisuuden tunnetta ja auttaa nuorta orientoitumaan uuteen rooliinsa. Tämä on tärkeää kaikille työntekijöille, mutta erityisesti työuran alkuvaiheessa se on kriittistä.
2. Säännöllinen ja monipuolinen palaute: Nuoret kaipaavat palautetta kehittyäkseen ja ymmärtääkseen vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan. Kehityskeskustelu kerran vuodessa ei riitä. Palautetta tulisi antaa osana arkea ja säännöllisesti – sekä positiivisesta että kehitystä vaativista asioista. Tämä auttaa nuorta rakentamaan ammatillista identiteettiään ja vahvistaa hänen työkykyään.
3. Kiinnostus yksilöön: On tärkeää nähdä nuori työntekijä yksilönä, ei vain ikäryhmänsä edustajana. Nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, ja heidän tarpeensa ja odotuksensa vaihtelevat suuresti. Kun työnantaja osoittaa aitoa kiinnostusta yksilöä kohtaan ja pyrkii ymmärtämään hänen taustaansa ja tavoitteitaan, se luo luottamusta ja sitoutumista.

Työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

Kunnari toteaa, että nuorempien sukupolvien arvomaailmassa vapaa-ajan ja muun elämän merkitys on korostunut. Nuoret eivät välttämättä ole valmiita uhraamaan koko elämäänsä työlle, mikä ei ole sinänsä huono asia. Tämä asettaa kuitenkin haasteita arjen johtamistilanteisiin, ja työnantajien on tärkeää käydä avointa keskustelua siitä, miten joustot ovat mahdollisia ja miten työelämän ja vapaa-ajan tasapainoa voidaan tukea.

Työkykyjohtaminen ja monimuotoiset työurat

Työkykyjohtamisen haasteet korostuvat, kun nuorten työurat ovat yhä pirstaloituneempia. Monet nuoret opiskelevat ja tekevät osa-aikatöitä samanaikaisesti, ja heidän palvelupolkunsa voivat olla monimutkaisia.

Kunnari pohtii, kuka ensisijaisesti tukee nuorta, jolla on useita esimerkiksi osa-aikatöitä ja opintoja, ja miten työterveyshuolto voi parhaiten vastata nuoren tarpeisiin. On tärkeää, että työnantajat ja työterveyshuolto käyvät avointa keskustelua näistä kysymyksistä ja kehittävät ratkaisuja, jotka tukevat nuorten työkykyä ja hyvinvointia monimuotoisissa työelämän tilanteissa.

Miksi panostaa nuorten työelämään kiinnittymiseen?

Kunnari korostaa, että panostaminen nuorten työelämään kiinnittymiseen on kaikkien etu. Työuran alussa luodaan pohja sille, miten työntekijä suhtautuu työelämään ja omaan paikkaansa siinä. Onnistumisen kokemukset ja vahva ammatillinen identiteetti tukevat työntekijää läpi koko työuran. Mitä paremmin nuoret työntekijät kiinnittyvät työelämään, sitä paremmin se tukee myös työnantajia, jotka saavat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.

Nuorten mielenterveys ja työelämään kiinnittyminen ovat monisyisiä kysymyksiä, jotka vaativat työnantajilta aktiivista otetta ja ymmärrystä. Yksinkertaistavien leimojen sijaan on tärkeää nähdä nuoret yksilöinä, kuunnella heidän tarpeitaan ja tarjota tukea työuran eri vaiheissa. Avoimuus, selkeys ja aito kiinnostus yksilöä kohtaan ovat avainasemassa, kun rakennetaan tulevaisuuden työelämää, jossa kaikki voivat voida hyvin ja kukoistaa.

Artikkeli on kirjoitettu Asiaa työelämästä podcast jakson 5. " Nuorten mielenterveys ja työelämä – Miten yritykset voivat tukea tulevaisuuden osaajia?” pohjalta tekoälyä hyödyntäen. Voit kuunnella jakson täältä.

Artikkeli on julkaistu 9/2026.