Liikkumattomuus työelämässä

Mehiläisen Asiaa työelämästä -podcastin kauden päätösjaksossa käsittelemme ajankohtaista ja tärkeää aihetta: liikkumattomuus työelämässä. Podcast-hostimme, Mehiläisen työyhteisö ja johtamispalveluiden johtavan asiantuntijan Merike Aminoffin vieraana on Mehiläisen TULE-palveluista vastaava palvelujohtaja Anna Gustafsson, joka pureutuu liikkumattomuuden juurisyihin ja siihen, miten työpaikoilla voidaan tukea niin kehon kuin mielen toimintakykyä.

Moni työpaikka tarjoaa liikuntaseteleitä ja järjestää kuntosalihaasteita, mutta tavoittavatko ne juuri heidät, jotka liikettä eniten tarvitsisivat? UKK-instituutin tuoreiden arvioiden mukaan vuoteen 2040 mennessä vain noin 2 % viisikymppisistä suomalaisista on hyvässä kestävyyskunnossa. Samaan aikaan eläkeikää nostetaan ja työssä pitäisi jaksaa yhä pidempään myös fyysisissä ammateissa. Pelkkä toive siitä, että ihmiset liikkuisivat enemmän, ei enää riitä. Tarvitaan kulttuurin ja arjen rakenteiden muutosta.

Liikkumisen lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen ovat kaksi eri asiaa

Perinteisesti työpaikoilla on pyritty vähentämään liikkumattomuutta lisäämällä liikkumisen mahdollisuuksia: tarjotaan liikuntaetuja tai perustetaan yrityksen omia treeniryhmiä. Haasteena on usein se, että nämä edut aktivoivat niitä, jotka liikkuvat jo ennestään.

Liikkumattomuuden torjunnassa on Gustaffsonin mukaan kyse toisenlaisesta näkökulmasta:

• Fokus heihin, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän: Kyse ei ole maratoneista tai kovatehoisesta urheilusta, vaan riittävästä perusaktiivisuudesta arjessa terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.
• Kuilun kaventaminen: Jos työpaikan viestintä ja toimenpiteet keskittyvät vain huippusuorituksiin, liikkumattomat työntekijät kokevat usein entistä suurempaa ulkopuolisuutta.
• 10 000 askeleen myytti: 10 000 askeleen tavoite ei perustu tieteelliseen tutkimukseen, vaan markkinointiin. Se on pyöreä ja helposti muistettava luku, joka on levinnyt yleiseksi tavoitteeksi. Jos henkilö ottaa päivässä 1 500–2 000 askelta, 10 000 askeleen tavoite voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Merkittävät terveyshyödyt alkavat kertyä jo 6 000 askeleen kohdalla, ja 200–500 askeleenkin lisäys päivässä tekee jo hyvää.

Gustaffson muistuttaa, että tärkeintä on, että lähdetään liikkeelle omasta tilanteesta. Ei tarvitse pyrkiä heti kymppitonniin, vaan pienikin muutos tuo jo isot terveyshyödyt.

Miten liikkumattomuutta taklataan työpaikalla?

Gustaffson nostaa esiin kolme keskeistä periaatetta, joiden avulla työyhteisöön saadaan luotua kestävää aktiivisuutta:

1. Kysy ja osallista kohderyhmä

Suunnittelu ei saa olla vain ylhäältä alaspäin saneltua. Jos halutaan tukea vähän liikkuvia, on ensiarvoisen tärkeää kysyä suoraan työntekijöiltä itseltään: Mikä auttaisi juuri teitä saamaan lisää liikettä päivään? Mikä tuntuisi mielekkäältä?

2. Johdon ja esihenkilöiden esimerkki

Interventiot ja hyvinvointikampanjat eivät toimi ilman johdon sitoutumista. Jos johto ei ole mukana, esimerkiksi taukojumppasovellus voi kääntyä itseään vastaan: työntekijöille saattaa syntyä tunne, että taukojumppaajilla ei vain ole riittävästi oikeita töitä. Kun johto näyttää avoimesti esimerkkiä, aktiivisuudesta tulee sallittua ja toivottua koko työyhteisössä.

3. Inklusiivinen ja arkinen viestintä

Triathlon- ja maratontuloksien sijaan työpaikalla kannattaa viestiä matalan kynnyksen arkiteoista. Yhteiset pelisäännöt madaltavat kynnystä: sovitaanko tiimissä tietyt palaverit kävelypalavereiksi tai otetaanko tavaksi käyttää portaita hissin sijaan?

Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä

Työelämässä mielenterveyden haasteet ja uupumus ovat suurin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Kehon ja mielen yhteyttä ei kuitenkaan voi ohittaa:

• Stressi ja liikkumaton keho: Asiantuntijatyössä aivot kokevat usein kovaa kuormitusta ja stressiä, mutta keho pysyy paikallaan. Mieli ei kuitenkaan palaudu, ellei keho pääse liikkumaan.
• Liike lääkkeenä mielialaan: Liikunta tasaa vireystilaa ja purkaa stressiä. Se tuottaa mielihyvähormoneja ja tukee kognitiivista toimintakykyä.
• Liike avaa lukkoja: Tutkimukset osoittavat, että aivot toimivat paremmin liikkeessä. Jos tiimissä on käsillä vaikea ja monimutkainen ongelma, ratkaisu voi löytyä huomattavasti nopeammin yhteisellä kävelyllä kuin neuvotteluhuoneessa istuen.

Palvelujohtajan konkreettinen arjen vinkki: 15 minuutin sääntö

Uupuneena ja ahdistuneena sohvalta lähteminen on vaikeinta, vaikka järki sanoisi liikkumisen tekevän hyvää. Tähän Gustaffson antaa konkreettisen neuvon:

• Päätä lähteä liikkeelle vain 15 minuutiksi: Kävele, pyöräile tai tee jotain muuta matalan kynnyksen liikettä.
• Tee itsesi kanssa sopimus: Jos 15 minuutin jälkeen tuntuu yhä pahalta, saat hyvällä omallatunnolla lopettaa ja kääntyä takaisin kotiin.
• Usein keho ottaa vallan: Useimmiten jo vartin kevyt liike laittaa verenkierron liikkeelle ja aivot alkavat tuottaa hyvänolon hormoneja – ja matkaa tekeekin mieli jatkaa.

Tärkein oppi työpaikoille

Liikkumattomuuden torjunta on pohjimmiltaan organisaatiokulttuurinen kysymys. Työpaikkojen budjetteja ja toimenpiteitä kannattaa suunnata sinne, missä vaikutus on suurin: kohdennettuun tukeen vähän liikkuville sekä koko työyhteisön arjen rakenteiden muuttamiseen niin, että liike on luonnollinen, sallittu ja iloa tuottava osa jokaista työpäivää.

Artikkeli on kirjoitettu Mehiläisen Asiaa työelämästä -podcast 6. jakson pohjalta, jossa vieraana oli Mehiläisen TULE-palveluista vastaava palvelujohtaja Anna Gustafsson. Voit kuunnella jakson täältä.

Artikkeli on julkaistu 11/2026.