Työterveyshuollon asetus uudistuu

Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (Finlex: VnA 503/2026 Ulkoinen linkki) uudistuu ja astuu voimaan 1.1.2027. Uudistus selkeyttää työnantajan ja työterveyshuollon rooleja, vahvistaa tarveperusteisuutta sekä siirtää työkykyjohtamisen painopistettä yhä vahvemmin ennakoivaan toimintaan työpaikoilla.

Edellinen asetus oli vuodelta 2013, ja sen jälkeen työelämä on kokenut merkittävän murroksen tietotyön, digitalisaation ja monipaikkaisen työn yleistyttyä. Asetusmuutoksen taustalla on tarve päivittää käytännöt vastaamaan nykyajan työn vaatimuksia sekä tukea hallitusohjelman tavoitetta sairauspoissaolojen puolittamisesta.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa työnantajalle?

Työnantajan vastuu selkeytyy – työkyvyn tuki alkaa työpaikalta

Uudistettu asetus korostaa työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä. Työterveyshuollon palvelut mitoitetaan ja kohdennetaan organisaation riskien, työolojen ja tarpeiden mukaisesti.

Samalla asetus linjaa, että työkyvyn tuki toteutetaan ensisijaisesti työpaikan omin toimenpitein. Työnantajan vastuita ja päätöksiä työjärjestelyistä korostetaan.

• Työpaikka ja esihenkilöt havaitsevat muutokset, ottavat huolet varhain puheeksi ja muokkaavat työtä arjessa.
• Työterveyshuolto toimii kumppanina, joka tuo lääketieteellisen ja työkykyasiantuntemuksen, ehdottaa toimenpiteitä sekä tukee työhön paluun suunnittelua.

Sopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin uusi selkeämpi jako

Jatkossa työterveyssopimukset ja toimintasuunnitelmat jäsennellään aiempaa läpinäkyvämmin kolmeen osioon:

• L – Lakisääteinen työnantajan järjestämä työterveyshuolto (KL1): Työnantajaa velvoittava toiminta, kuten työpaikkaselvitys, lakisääteiset altiste- ja erityisvaatimustarkastukset sekä lakisääteiset lausunnot (esim. 90 päivän lausunto).
• T – Tarveperusteinen, työterveysyhteistyössä sovittu toiminta (KL1): Yhdessä työterveysyhteistyössä määritelty ja toimintasuunnitelmaan kirjattu ennakoiva toiminta, kuten työkyvyn seuranta, sairauspoissaoloanalyysit, terveydenseurantatarkastukset, moniammatillinen asiantuntijatuki (esim. työterveyspsykologi, työkykyvalmentaja) ja työterveysneuvottelut.
• S – Sairaanhoito ja muu vapaaehtoinen terveydenhuolto (KL2/KL3): Työnantajan vapaaehtoisesti valitsema yleis- ja erikoislääkäritasoinen sairaanhoito.

Tämä jako tuo työnantajalle selkeyttä siihen, mistä kokonaisuudesta maksetaan ja miten toimenpiteet kytkeytyvät organisaation tavoitteisiin.

Uusissa työterveyssopimuksissa tämä otetaan huomioon 1.1.2027 alkaen, voimassa oleville työterveyden sopimuksille on säädetty siirtymäaika vuoden 2029 alkuun saakka.

Vaikuttavuus, tavoitteet ja ennaltaehkäisy keskiöön

Asetusmuutos korostaa toiminnan mitattavuutta ja vaikutuksia. Toimintasuunnitelmiin asetetaan työterveysyhteistyössä sovitut konkreettiset, mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Myös neuvonnan ja ohjauksen rooli laajenee: yksilötason neuvonnan rinnalla painotetaan aiempaa enemmän ryhmä- ja työyhteisötason toimenpiteitä, jolloin tuki ulottuu kerralla laajempaan osaan henkilöstöä.

Oikea-aikainen reagointi ja työnantajan ja työpaikan toimet

Pitkittyvät sairauspoissaolot aiheuttavat paitsi inhimillistä kuormitusta, myös merkittäviä välillisiä kustannuksia: sijaistusjärjestelyitä, tiimin kuormittumista ja tuottavuuden laskua.

Uudistus alleviivaa oikea-aikaista reagointia ja työnantajan ja työpaikan vastuuta. Kun työkyvyn haasteisiin puututaan varhain ja työn muokkauksen keinot (kuten esim. kevennetty työ) otetaan käyttöön ajoissa, turvataan työpanoksen säilyminen ja ehkäistään poissaolojen pitkittymistä.

Miten organisaation kannattaa valmistautua?

Muutos astuu voimassa olevien työterveyssopimusten osalta voimaan 1.1.2029, joten valmistautumisaikaa on hyvin. Vaikka työnantajan vastuuta korostetaan, ei organisaation tarvitse viedä muutosta läpi yksin eikä vastata työkykyjohtamisesta tai muista tukitoimista ilman työterveyden tukea:

1. Käydään nykytila läpi: Tarkastetaan nykyinen työterveyssopimus, toimintasuunnitelma ja riskiarvioinnin ajantasaisuus yhdessä työterveystiimin kanssa.
2. Tunnistetaan päivitystarpeet: Selkeytetään, mitkä palvelut ja tuki vastaavat organisaation nykyisiä ja tulevia tarpeita.
3. Vahvistetaan esihenkilöiden osaamista: Varmistetaan, että esihenkilöillä on selkeät toimintamallit varhaiseen tukeen, työn muokkaukseen ja työterveyshuollon mukaan kutsumiseen.

Mehiläinen toimii kumppaninasi asetusmuutoksen jokaisessa vaiheessa. Oma nimetty työterveystiimisi auttaa jatkossakin varmistamaan, että työterveysyhteistyö on lakisääteisesti kunnossa, vaikuttavaa ja aidosti organisaationne arkea tukevaa.

Artikkelin on kirjoittanut Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.