Toimintaterapialla tukea lapsen koulupolun alkuun

Koulun aloituksen yhteydessä puhutaan usein kouluvalmiuksista. Se voi herättää mielikuvan lapsesta, jonka odotetaan saapuvan kouluun repussaan penaalin lisäksi valmis paketti taitoja ja tietoa. Näin lapsen harteille voi jo koulupolun alussa kasautua paljon odotuksia ja jopa vaatimuksia.

Todellisuudessa lapsen ei tarvitse aloittaa koulua valmiina. Koulupolku saa alkaa kevyin askelin, reppu tarpeeksi tyhjänä uudelle ja ihmeelliselle. Hyvin alkanut koulupolku vahvistaa lapsen myönteistä kokemusta itsestään koululaisena ja oppijana, mikä kantaa pitkälle. Toimintaterapeutti voi olla tärkeänä tukena rakentamassa lapselle sujuvaa ja myönteistä alkua koulunkäynnille.

Toimintaterapeutti kulkee mukana nivelvaiheessa

Toimintaterapia ei ole vain työskentelyä lapsen kanssa. Se on myös vahvaa yhteistyötä lapsen ympärillä olevien aikuisten kanssa.

Toimintaterapeutti toimii linkkinä kodin, päiväkodin ja koulun sekä muiden toimijoiden välillä. Toimintaterapeutti jakaa uusille aikuisille ymmärrystä lapsen vahvuuksista ja tuentarpeista. Jo ennen koulun alkua lapsen lähiaikuisten kanssa voidaan pohtia, millaiset järjestelyt ja tukikeinot auttavat lasta osallistumaan, oppimaan ja viihtymään koulussa.

Oppimisympäristöä voidaan jo ennakoivasti muokata lapselle sopivaksi. Koulupolun alettua toimintaterapeutti pystyy olemaan osana arkea ja auttaa löytämään ratkaisuja tilanteisiin, jotka tuntuvat vielä haastavilta tai aiheuttavat lapselle tarpeetonta kuormitusta.

Tavoitteena on yhteistyössä rakentaa ympäristö, jossa lapsi pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan, tulee nähdyksi omana ainutkertaisena itsenään ja saa tarvitsemaansa tukea.

Ennakointi tekee jännittävästä turvallisempaa

Koulun alkaminen voi herättää lapsessa monenlaisia ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä. Koulun aloitus on iso muutos, mutta sen ei tarvitse olla hyppy tuntemattomaan. Kun lasta, ympäristöä ja aikuisia valmistellaan yhdessä, päiväkodista kouluun voidaan rakentaa turvallinen silta.

Toimintaterapeutin kanssa tulevaa voidaan tehdä monin tavoin konkreettisemmaksi jo hyvissä ajoin. Uuteen ympäristöön voidaan tutustua yhdessä etukäteen, ottaa valokuvia koulun tiloista ja palata niihin kesän aikana. Koulupäivää voidaan vaikkapa hahmotella pienen tarinan avulla tai kirjoittaa kirje uudelle opettajalle. Samalla muutokseen liittyviä ajatuksia ja tunteita voidaan käsitellä yhdessä.

Kun uusi ympäristö, ihmiset ja toimintatavat tulevat tutuiksi, jännittävästäkin muutoksesta tulee helpommin lähestyttävä. Tarvittaessa tuttu toimintaterapeutti voi kulkea lapsen rinnalla myös ensimmäisinä koulupäivinä.

Toimintaterapiasta tukea koululaisen taitoihin

Lapsi oppii ja kehittyy koko koulupolkunsa ajan. Erilaisten koulussa tarvittavien valmiuksien ja taitojen kehittyminen tapahtuu jokaisella omassa tahdissaan. Joskus lapsi voi tarvita tällä matkalla kuntoutuksellista tukea.

Toimintaterapian keinoin voidaan jo hyvin varhain vahvistaa taitoja ja valmiuksia, jotka helpottavat myöhemmin koulun arjessa toimimista. Tukea voidaan antaa esimerkiksi:
• arjen taitoihin
• tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitoihin
• itsesäätelyyn
• sosiaaliseen vuorovaikutukseen
• leikkitaitoihin
• aistisäätelyyn
• motorisiin taitoihin.

Harjoittelu tapahtuu lapselle mielekkäällä tavalla ja osana hänen arkeaan.

Onnistumiset rakentavat uskoa itseen

Ehkä tärkein koulun aloitukseen liittyvä taito ei olekaan kynäote, paikallaan istuminen tai kirjainten osaaminen, vaan luottamus omaan itseen.

Kun lapsi saa kokemuksia siitä, että minä pystyn tähän, myös uusien asioiden kokeileminen ja omaksuminen helpottuu. Toimintaterapiassa voidaan vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa onnistumisen kokemusten ja omien vahvuuksien tunnistamisen kautta sekä löytämällä lapselle sopivia tapoja toimia.

Samalla lapsi oppii, ettei kaikkea tarvitse osata yksin. Aikuiset kulkevat rinnalla, auttavat ja kannattelevat silloin, kun omat keinot eivät vielä riitä.

Lapsen ei tarvitse kasvaa koululaiseksi yksin. Hänen rinnallaan kulkevat lähiaikuiset ja oma toimintaterapeutti.

Blogin on kirjoittanut Mehiläisen toimintaterapeutti Sofia Hämeenkorpi.