Potilasturvallisuus on myös ihmisoikeuskysymys

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosittainen potilasturvallisuuspäivä 17.9. muistuttaa meitä siitä, että turvallinen hoito ei ole vain terveydenhuollon tavoite, vaan yksi ihmisten keskeisistä oikeuksista. Jokaisella on oikeus saada parasta mahdollista, turvallista ja yhdenvertaista hoitoa riippumatta taustastaan, iästään, toimintakyvystään tai asuinpaikastaan.

Terveydenhuollossa ihmisoikeudet näkyvät jokapäiväisessä arjessa. Siinä, pääseekö ihminen ajoissa hoitoon. Saako hän riittävästi tietoa terveydestään ja sairauksiensa asianmukaisesta hoidosta ymmärrettävässä muodossa. Toteutuuko yksityisyydensuoja ja luottamuksellisuus vastaanotolla. Kohdellaanko häntä kunnioittavasti ja syrjimättä. Tai siinä, ovatko ammattilaisten työolosuhteet sellaiset, että potilasturvallinen hoito ja työn turvallisuus on mahdollista.

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi osana vastuullisuustyötä

Näistä syistä Mehiläinen toteutti vuonna 2025 osana vastuullisuustyötään ensimmäisen laajan terveyspalveluiden ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin (Human Rights Due Diligence, HRDD). Arviointi toteutettiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti (UN Guiding Priciples on Business and Human Rights, UNGP). Arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa toimintamme mahdolliset haitalliset ihmisoikeusvaikutukset sekä ymmärtää, missä tilanteissa ihmisten oikeuksiin kohdistuvat riskit voivat toteutua. Arviointi toteutettiin Suomessa sekä silloisissa toimintamaissamme Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Liettuassa. Arviointiin osallistui kaikkiaan yli tuhat henkilöä, mukaan lukien asiakkaat, ammattilaiset, esihenkilöt, johto ja konsernin tukitoiminnot. Aikaisemmin vastaava arviointi on toteutettu myös Mehiläisen sosiaalipalveluissa sekä kansainvälisessä rekrytoinnissa.

Arviointi toi esiin vahvuuksia ja kehityskohteita

Arvioinnin tulokset olivat monella tapaa rohkaisevia. Arvioinnissa tunnistetut keskeiset riskit olivat suurelta osin samoja asioita, joiden parissa terveydenhuollossa tehdään jatkuvaa laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistyötä. Tämä kertoo siitä, että ihmisoikeusnäkökulma ei ole millään tapaa erillinen vastuullisuushanke, vaan luonnollinen osa laadukasta terveydenhuoltoa.

Samalla arviointi toi näkyville myös tärkeitä kehityskohteita. Potilasturvallisuuteen liittyvissä riskeissä korostuivat luonnollisesti hoitovirheiden mahdollisuus, hoitoon pääsyn eriarvioisuus sekä tilanteet, joissa asiakas voi jäädä eri palvelumuotojen tai eri palveluntuottajien palvelujen väliin. Saavutettavuudessa esiin nousivat taloudelliset esteet sekä digitaalisten palvelujen käytettävyys eri käyttäjäryhmissä. Tietosuojaan liittyvät havainnot koskivat muun muassa fyysisiä tilaratkaisuja. Henkilöstön näkökulmasta merkittäviä teemoja olivat työkuormitus, työturvallisuus, ergonomia sekä syrjimättömän ja oikeudenmukaisen työyhteisön varmistaminen.

Ehkä tärkein havainto oli kuitenkin se, että ihmisoikeusriskejä voidaan tarkastella samalla logiikalla kuin muitakin laatu- ja turvallisuusriskejä. Riskejä havainnoidaan ja tunnistetaan, niiden syitä analysoidaan, mahdollisia vaikutuksia arvioidaan ja toimintaa kehitetään systemaattisesti. Terveydenhuollossa tämä työ ei ole tule koskaan valmiiksi, mutta jatkuva parantaminen on juuri se tapa, jonka avulla turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa hoitoa rakennetaan.

Turvallisuus rakentuu koko hoitopolun toimivuudesta

Maailman potilasturvallisuuspäivän vuoden 2026 teemana on turvallinen hoito pitkäaikaissairauksissa, ja sen viesti korostaa hoidon jatkuvuutta, palvelujen yhteensovittamista sekä potilaiden osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun. Nämä samat teemat nousivat esille myös Mehiläisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa. Potilaan näkökulmasta turvallisuus ei synny yksittäisestä vastaanottokäynnistä, vaan koko hoitopolun toimivuudesta. Hoidon tulee olla saavutettavaa, ymmärrettävää, jatkuvaa ja turvallista joka vaiheessa.

Ihmisoikeuksista puhuttaessa keskustelu keskittyy usein velvollisuuksiin tai riskeihin. Terveydenhuollossa näkökulma voi kuitenkin olla myös mahdollisuuksissa. Kun rakennamme palveluja, jotka ovat turvallisia, saavutettavia ja yhdenvertaisia, emme pelkästään ehkäise ongelmia. Samalla vahvistamme luottamusta, parannamme hoidon laatua ja tuemme parempia hoitotuloksia.

Mehiläisen ihmisoikeusvaikutusten arviointi ei jää yksittäiseksi projektiksi. Sen tuloksia viedään osaksi jatkuvaa kehittämistyötä, laatujohtamista ja riskienhallintaa. Tavoitteena on varmistaa, että ihmisten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin kaikissa kohtaamisissa, joissa terveyspalveluita käytetään tai tuotetaan.

Lopulta ihmisoikeuksissa ja potilasturvallisuudessa on kyse samasta asiasta: jokaisen oikeudesta saada turvallista, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa.

Blogin on kirjoittanut Mehiläisen hallinnollinen ylilääkäri Petri Leiponen.