­­­Kipeä olo palaa liikunnan jälkeen, vaikka koronataudista on aikaa? Urheilulääkärin neuvot kuntoiluun koronan jälkeen

Liikunnan pariin on koronaviruksen sairastamisen jälkeen syytä palata maltilla. Urheilu Mehiläisen liikuntalääketieteen erikoislääkäri Mira Kaikkosen mukaan suositus liittyy erityisesti siihen, että sillä pyritään pienentämään komplikaatioiden ja jälkitautien riskiä.

- Se kuinka pian mahdolliset jälkitaudit ilmenevät on aina yksilöllistä, mutta jos niiden katsotaan liittyvän sairastettuun koronaan, tauti kyllä ilmoittaa itsestään suhteellisen nopeasti. Jälkitauteja on kuitenkin turha jäädä pelkäämään. Jos on ollut viikon verran oireettomana, kannustan lähtemään kevyesti liikkeelle, jos vointi muuten sallii sen, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen mukaan mahdolliset riskit liittyvät erityisesti kovatehoiseen liikuntaan vakavan infektion aikana.

Miksi kohentunut vointi romahtaa?

Moni koronan sairastanut on havainnut fyysisen suorituskyvyn laskua silloin, kun vointi on jo ollut parempaan päin.

- Tyypillinen tilanne on, että vointi on jo parempi, kun lähdetään liikkumaan. Seuraavana päivänä olo voi kuitenkin olla taas flunssainen. Tilanne johtuu usein siitä, että elimistö ei ole vielä täysin toipunut taudista ja harjoittelun myötä oireet tulevat esille. Levossa elimistö jaksaa taistella tautia vastaan, mutta harjoittelukuorman myötä virus pääsee vallalle ja oireet voivat palata, Kaikkonen kertoo.

Kaikkosen mukaan tämä on kehon viesti siitä, että on parempi vielä levätä. Treenaamista on syytä välttää, mutta matalasykkeistä liikuntaa, kuten ulkoilua, on hyvä harjoittaa. Myös liikkumattomuus voi nimittäin olla syynä olon heikkenemiselle liikuntasuorituksen jälkeen tai sen aikana.

- Liikkumattomuuden takia fyysinen suorituskyky lähtee nopeasti laskemaan. Pitkän paikallaanolon ja virustaudin jälkeen voi olla vaikea sanoa, milloin kyse on koronan jälkioireista ja milloin fyysisen kunnon laskusta. Molemmissa tapauksissa voi ilmetä hengästymistä, sykkeennousua tai lihasväsymystä.

Liikunnan pariin asteittain ja kehoa kuunnellen

Kaikkosen mukaan hyvä ohjeistus koronan jälkeen liikunnan pariin suuntaaville on se, että ei lähde liikkeelle heti oireiden poistuttua, vaan malttaa vähän aikaa. Liikunta on hyvä aloittaa asteittain. Jos harjoittelua aloittaessa ja kuormitustasoa kasvattaessa tulee poikkeavia oireita kuten rintakipua, rytmihäiriöitä tai hengenahdistusta, on syytä hakeutua lääkärin tarkastukseen. Näin voidaan poissulkea hoitoa ja selvittelyä vaativat jälkitilat.

- Tiedämme jo, että sama virus voi aiheuttaa toiselle täysin oireettoman taudin ja toiselle hengenvaarallisen keuhkosairauden. Myös vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn ovat yksilölliset. Tämän takia kaikille toimivien ohjeiden antaminen on haastavaa. Oman kehon kuuntelu on tässäkin tilanteessa äärettömän tärkeää, Kaikkonen päättää.

Urheilulääkärin neuvot liikuntaan sairastetun koronan jälkeen:

1. Älä harjoittele oireiden aikana.
   Mahdolliset riskit sydänlihastulehdukselle ja jälkitaudeille liittyvät juuri kovatehoiseen liikuntaan infektion aikana.
   
2. Palaa harjoittelun pariin asteittain omaa kehoa kuunnellen. Aloita matalasykkeisestä liikunnasta lyhyissä jaksoissa, kun olet ollut oireettomana viikon verran.
   Jos vointi sallii, voit vähitellen lisätä harjoituksen intensiteettiä ja kestoa. Jos keho ei vielä jaksa vaan oireet palaavat, palaa alemmalle harjoitustasolle.
   
3. Palautuminen voi viedä aiempaa enemmän aikaa.
   Muista, että vaikka harjoituksen voisi tehdä normaalisti ja suorituskyky harjoituksissa tuntuisi normaalilta, niin yksittäisestä harjoituksesta palautuminen vaatii normaalia enemmän aikaa. Myös harjoitusten määrää on siis aluksi hyvä harventaa.
   
4. Jos liikuntaan paluun myötä tulee poikkeavia oireita, kuten rintakipua, rytmihäiriöitä tai hengenahdistusta, hakeudu lääkärin tarkastukseen ennen kuin jatkat harjoittelua.
   
5. Toipuminen vaatii mielen malttia.
   Koronaan liittyy monilla pitkä toipumisjakso, eikä sitä voi nopeuttaa. Perspektiiviä asiaan tuo se, että vastaava ilmiö liittyy myös muihin virustauteihin. Tutkimukset myös osoittavat, että kun aikaa kuluu, suurin osa sekä huippu- että kuntourheilijoista toipuu normaalille tasolle.