
25.5.2026

Tekoäly haastaa perinteisen tavan johtaa. Miten esihenkilö pitää tuntuman työn arkeen, johtaa suorituksen prosessia, ei vain määrää ja tukee osaamisen kehittymistä tasa-arvoisesti?
Lähijohtamisessa esihenkilö voi kokea menettävänsä otetta arjesta, kun yhä suurempi osa työstä tapahtuu ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksessa. Perinteinen näkyvyys tiimin työskentelyyn voi heiketä ja kasvokkaiset kohtaamiset vähentyä.
Toisaalta tekoäly tarjoaa esihenkilölle uusia mahdollisuuksia: kun tekoäly hoitaa rutiineja ja automatisoi toistuvia tehtäviä, esihenkilölle vapautuu aikaa sparrata tiimiään haasteissa, kuunnella ja keskittyä ihmisten johtamiseen – siihen, mihin ihmistä aidosti tarvitaan.
Tekoäly tekee perinteisistä, määrään perustuvista suoritusmittareista osittain vanhentuneita. Sen sijaan korostuvat tekemisen prosessi, ajattelun laatu, tehdyt valinnat ja saavutetut lopputulokset. Tekoälyn käyttötaito nousee keskeiseksi osaamiseksi, ja johtajien on kyettävä arvioimaan työn vaikuttavuutta ja laatua uudella tavalla.
Tämä tarjoaa mahdollisuuden siirtyä kohti laadullisempaa ja strategisempaa suorituksen johtamista. Voimme siirtyä pois pelkästä volyymin mittaamisesta kohti todellista arvonluontia.
Osaamisen kehittyminen voi tekoälyn myötä jäädä helposti yksilöiden varaan. Itseohjautuvat työntekijät omaksuvat uudet aiheet nopeammin, ja osaamiserot voivat kasvaa huomattavaksi. Tämä voi johtaa epätasa-arvoon ja heikentää organisaation kokonaisosaamista.
Tekoäly tarjoaa kuitenkin merkittävän mahdollisuuden: osaamisen kehittäminen on aiempaa helpommin kaikkien ulottuvilla matalalla kynnyksellä. Esihenkilön rooli on oivalluttaa, kannustaa ja ohjata työntekijöitä hyödyntämään näitä mahdollisuuksia aktiivisesti. Hyvä johtaja varmistaa, että kehittyminen tapahtuu yhteisesti, ei vain harvojen etuoikeutena.
Blogin on kirjoittanut Mehiläisen organisaatiopsykologi Pekka Tölli.