

Tarkistettu 7.9.2026
Julkaistu 14.9.2026
Raskautta toivottaessa 40 vuoden iän lähestyessä tai sen jälkeen on tärkeää arvioida tilanne ajoissa. Ennen hoitojen aloittamista varmistamme, että terveydentila ja mahdolliset perussairaudet ovat raskauden kannalta hyvässä hoitotasapainossa. Samalla arvioimme munasarjojen toimintaa ja muita raskaaksi tulemiseen vaikuttavia tekijöitä.
Iän myötä hedelmällisyys heikkenee, minkä vuoksi hoitojen suunnittelussa on tärkeää käyttää aikaa tarkoituksenmukaisesti. Tarvittaessa voimme edetä koeputkihedelmöityshoitoon nopeasti, jos se tarjoaa tilanteessa parhaat mahdollisuudet raskauden alkamiseen.
Jos omilla munasoluilla hoidon onnistumisen mahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi, voidaan hoitovaihtoehtona joissakin tilanteissa harkita luovutettuja munasoluja. Hoitopolku suunnitellaan aina yksilöllisesti ja eri vaihtoehdoista keskustellaan lääkärin kanssa.
Naisen hedelmällisyys alkaa vähitellen heikentyä iän myötä. Muutos liittyy ennen kaikkea munasolujen määrän ja laadun vähenemiseen. Hedelmällisyyden kannalta merkittävä muutos tapahtuu erityisesti myöhemmällä lisääntymisiällä, jolloin raskaaksi tulemisen mahdollisuus pienenee ja keskenmenon riski kasvaa.
Nainen syntyy kaikkien elämänsä aikana käytettävien munasolujen kanssa. Munasolujen määrä vähenee luonnollisesti koko elämän ajan, eikä elimistö pysty muodostamaan niiden tilalle uusia munasoluja. Iän myötä myös jäljellä olevien munasolujen laatu heikkenee.
Munasolujen laadun heikkeneminen lisää kromosomipoikkeavuuksien riskiä alkioissa. Kromosomipoikkeavuudet ovat merkittävä keskenmenon syy, minkä vuoksi keskenmenon riski kasvaa iän myötä.
Hedelmällisyyden heikkeneminen on yksilöllistä, eikä tietty ikä tarkoita, etteikö raskaus voisi alkaa luonnollisesti tai hoitojen avulla. Iän karttuessa raskautta toivovan kannattaa kuitenkin hakeutua tutkimuksiin ja hoidon arvioon aiempaa herkemmin.
Lasten hankinta ajoittuu nykyään usein myöhemmälle iälle kuin biologisen hedelmällisyyden kannalta olisi optimaalista. Taustalla on monia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Samalla kuitenkin naisen hedelmällisyys heikkenee iän myötä, mikä voi myöhemmin vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja lisätä lapsettomuushoitojen tarvetta.
Kun raskautta toivotaan 40 vuoden iän lähestyessä tai sen jälkeen, tutkimuksiin kannattaa hakeutua herkästi eikä hoitojen aloittamista ole yleensä tarpeen pitkittää. Hedelmällisyyden arviointi ja puolison siemennesteen tutkiminen on hyvä tehdä jo hoitopolun alkuvaiheessa. Jos hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä löytyy, niiden hoitaminen tai sopivan hedelmöityshoidon aloittaminen mahdollisimman nopeasti voi parantaa mahdollisuuksia raskauden alkamiseen.
Hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti. Iän karttuessa koeputkihedelmöityksen merkitys hoitovaihtoehtona korostuu, mutta sopiva hoitomuoto riippuu muun muassa munasarjojen toiminnasta, siemennesteen laadusta, aiemmista hoidoista ja muista raskaaksi tulemiseen vaikuttavista tekijöistä.
Iän myötä alkioiden kromosomipoikkeavuuksien todennäköisyys kasvaa, mikä on yksi keskenmenoriskin lisääntymisen keskeisistä syistä. Kromosomistoltaan poikkeava alkio ei myöskään välttämättä kiinnity kohtuun, jolloin raskaus ei ala. Koeputkihedelmöityksen yhteydessä alkioiden kromosomeja voidaan tutkia ennen alkion siirtoa. Tätä tutkimusta kutsutaan PGT-A:ksi (preimplantation genetic testing for aneuploidy).
PGT-A:n avulla voidaan tunnistaa alkioita, joiden kromosomisto on tutkimuksen perusteella normaali, ja siirtää kohtuun kromosomistoltaan normaaliksi todettu alkio. Näin voidaan välttää sellaisten alkioiden siirtoja, joissa todetaan kromosomipoikkeavuus, ja joissakin tilanteissa vähentää epäonnistuneisiin siirtoihin ja keskenmenoihin kuluvaa aikaa. PGT-A:n hyöty korostuu erityisesti tilanteissa, joissa äidin ikä lisää alkioiden kromosomipoikkeavuuksien riskiä.
PGT-A ei kuitenkaan takaa raskauden alkamista tai lapsen syntymää, eikä tutkimusta tehdä kaikille koeputkihoitoon tuleville. Sen hyöty ja soveltuvuus arvioidaan yksilöllisesti yhdessä lääkärin kanssa.
os raskautta toivotaan 40 vuoden iän lähestyessä tai sen jälkeen, lapsettomuuslääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä. Vastaanotolla voidaan arvioida hedelmällisyyttä, tunnistaa mahdolliset raskaaksi tulemista vaikeuttavat tekijät ja suunnitella tilanteeseen sopiva hoitopolku.
Erityisesti tässä elämänvaiheessa on tärkeää, ettei mahdollisten tutkimusten ja hoitojen aloittamista tarpeettomasti viivytetä. Oikea-aikaisella arviolla voidaan hyödyntää käytettävissä oleva aika mahdollisimman hyvin ja valita hoitomuoto, joka tarjoaa parhaat mahdollisuudet raskauden alkamiseen.
Ajan lapsettomuuslääkärin ensikäynnille voit varata helposti ilman lähetettä.
Yli 40-vuotiaana koeputkihedelmöitys on usein keskeinen hoitovaihtoehto, koska iän myötä raskaaksi tulemisen mahdollisuus heikkenee ja hoitojen aloittamista ei yleensä ole tarkoituksenmukaista viivyttää. Hoitomuoto valitaan kuitenkin aina yksilöllisesti, ja joissakin tilanteissa myös muut hoitomenetelmät voivat olla sopivia.
Jos omilla munasoluilla hoidon onnistumisen mahdollisuudet ovat merkittävästi heikentyneet, voidaan joissakin tilanteissa harkita myös luovutettuja munasoluja.
PGT-A on koeputkihedelmöityksen yhteydessä tehtävä tutkimus, jossa alkion kromosomeja tutkitaan ennen alkion siirtoa. Iän myötä alkioiden kromosomipoikkeavuuksien riski kasvaa, mikä voi vaikeuttaa alkion kiinnittymistä ja lisätä keskenmenon riskiä. PGT-A:n avulla voidaan tunnistaa tutkimuksen perusteella kromosomistoltaan normaalit alkiot ja näin voidaan välttää sellaisten alkioiden siirtoja, joissa todetaan kromosomipoikkeavuus.
PGT-A:n soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Tutkimus ei takaa raskauden alkamista tai lapsen syntymää.









