Näytteenottosetti
Needs review

Mehiläinen toimii aktiivisesti erilaisissa yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään suomalaista sosiaali- ja terveyspalveluita.

GeneRisk-tutkimus kartuttaa geenitietoa

Mehiläinen on mukana GeneRisk-tutkimuksessa ja siksi geenitiedon käyttöönoton muutoksen edelläkävijä. GeneRisk on mm. THL:n, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Punaisen Ristin Veripalvelun ja Mehiläisen yhteinen Tekesin tukema tutkimus, jossa kehitetään suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskin arviointia. Ensimmäiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että geenitiedolla todella on merkitystä sairauksien puhkeamiseen.

Geenitutkimus on monelle lääkärille vielä vieras asia, mutta Mehiläisessä lääkäreitä on koulutettu vuodesta 2014. Suomi kehittää parhaillaan myös kansallista genomistrategiaansa. Koska Suomessa on laaja ja tasa-arvoinen perusterveydenhoito ja geneettisesti suhteellisen yhtenäinen väestö, Suomella on hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijä geenitutkimuksessa.

Ihmisen koko geenistön selvittäviä genomitutkimuksia ei ole vielä tarjolla, mutta yksittäisten geenitestien lisäksi Mehiläinen tarjoaa asiakkailleen farmakogeneettistä paneelitutkimusta B-Farma-D, jossa tutkitaan 11 geeniä, ja jonka avulla voi selvittää useiden lääkeaineiden sopivuutta itselleen. GeneRisk –projektissa osallistujilta tutkitaan lähes 50 000 sydän- ja verisuonisairausriskiin vaikuttavaa geenialuetta.

Geenitutkimus voi kertoa, mikä lääkitys sopii kenellekin

Hurjaa vauhtia kehittyvä geenitutkimus kertoo pian paljon aiempaa tarkemmin, millainen lääkitys sopii kenellekin ja millainen riski yksittäisellä ihmisellä voi olla sairastua tiettyyn sairauteen.

– Saattaa olla, että tulevaisuudessa jokaisen ihmisen geenit tutkitaan ehkä jo neuvolassa ja ihmettelemme, kuinka lääkkeitä ennen määrättiin umpimähkään tai taudit todettiin liian myöhään, havainnollistaa laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen tulevaa muutosta.

– Geenitiedon avulla saamme jatkossa todennäköisesti tarkemmin selville vaikkapa, mikä elintapamuutos voisi estää tietyn ihmisen sairastumisen esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Yhden ihmisen kohdalla keskeistä voi olla liikunta, toisen kohdalla ruokavalio. Tavoitteena on, ettei sairautta tarvitse hoitaa vasta, kun se on puhjennut, vaan sairauden synty on mahdollista estää tai oireisen taudin puhkeamista voi lykätä. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon tutkimus- ja kehitystyötä, Hotakainen kuvailee.

Tutkimusprojektin vastuuhenkilö Mehiläisessä

  • laboratoriosektorin johtaja, dosentti, erikoislääkäri Kristina Hotakainen

Mehiläinen tutkii antibioottien turhaa käyttöä

Mehiläisen laboratorion tutkimus- ja kehityshankkeessa tutkitaan täsmällisemmän diagnostiikan sekä epidemiatietouden vaikutusta antibioottien käyttöön. Tutkimus on osa Tekesin rahoittamaa Get it done* -ohjelmaa.

Antibioottien turha käyttö on yksittäisen potilaan kannalta haitallista. Niiden sivuvaikutuksina potilaiden suoliston normaalifloora ja mikrobiomi – eli bakteeristo – muuttuu. Tämän on osoitettu vaikuttavan jopa vuosien päähän kroonisten suolistosairauksien lisääntymisenä. Lisäksi suoliston mikrobiomin muuttumisella saattaa olla paljon vielä tunnistamattomia vaikutuksia potilaiden terveydentilaan. Maailmanlaajuinen haittavaikutus antibioottien käytöstä on vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen ja hallitsematon leviäminen.

Mehiläinen haluaa kiinnittää huomiota antibioottien oikein suunnattuun käyttöön ja panostaa siten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään Mehiläisen laboratoriossa myös Tekesin tuella yhdessä kumppaneiden kanssa osana Get it done -ohjelmaa. 

Paremmat testit vähentävät antibioottien käyttöä

Mehiläisen tutkimusprojektissa on kerätty tietoa kattavan pikadiagnostiikan tarjoamisen vaikutuksista antibioottireseptien määrään. Alustavat tulokset osoittavat, että paremmat diagnostiset testit vähentävät antibioottien käyttöä. Mm. tästä syystä Mehiläinen haluaa tarjota monipuolisesti laboratoriotutkimuksia kaikissa toimipisteissään.

Projektissa on myös osoitettu, että mm. streptokokkinielutulehduksen toteaminen vaatii aina nielunäytteen pienillä lapsilla, kun taas yli 6-vuotiailla tauti voidaan todeta melko luotettavasti lääkärin tutkimuksella. Streptokokkitulehduksen poissulkeminen vaatii kuitenkin aina laboratoriokokeen. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin kaikkien osatutkimusten valmistuttua.

Oikea ja nopea taudinmääritys on sekä lääkärin että potilaan toivomus

Kokenut kliinikko pystyy varsin hyvin arvioimaan pelkän kliinisen taudinkuvan perusteella akuuteissa infektiotilanteissa sen, onko kyse virusinfektiosta vai antibioottihoitoa vaativasta bakteeritaudista. Käytännössä tilanne usein mutkistuu, sillä pelkästään oireiden pitkittyminen luo epävarmuutta. Lisäksi ”virustauti” käsitteenä on epämääräinen ja yleistävä diagnoosi, jota lääkärin on vaikeaa suurella varmuudella lausua ääneen. Näin syntyy epävarmuutta koko taudinmääritykselle ja samalla lääkityspäätöksille.

Tähän ongelmaan ratkaisun tarjoaa tarkempi diagnoosi ja vierianalytiikka, kansanomaisesti pikatestit.
Jos taudinaiheuttaja pystytään nimeämään nopealla vierianalytiikalla luotettavasti, on lääkärin helpompi luottaa diagnostiseen silmäänsä ja samalla vakuuttaa potilaskin oikeasta hoitolinjasta. Hoitolinja voi olla esimerkiksi se, että antibiootit eivät auta taudin hoidossa, vaan ovat pikemminkin haitaksi. Vierianalytiikka tukee lääkärin asiantuntijuutta ja on nopeutensa vuoksi asiakaspalvelun todellisia vahvuuksia.

Mehiläisessä on tarjolla laaja vieritestivalikoima jonka avulla diagnoosi saadaan nopeasti ja tarpeettomilta ja aikaa vieviltä tutkimuksilta (bakteeriviljelyt ja vasta-ainetutkimukset) vältytään.

Enemmän tietoa epidemioista – tarkemmat diagnoosit

Lääkärin diagnostinen ote paranee huomattavasti, jos hän on myös tietoinen vallitsevasta epidemiologisesta tilanteesta omalla toiminta-alueellaan. Mehiläisen laboratorio tarjoaa ajantasaista tietoa vallitsevasta virus- ja bakteeritilanteesta verkkosivuillaan ja lääkäreiden intranet –näkymässä. Tämä tieto on aiemmin ollut vaikea saada ja se ei ole ollut ajantasaista.

Tutkimusprojektin vastuuhenkilöt Mehiläisessä

 

*) GET IT DONE -ohjelmassa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon osapuolet, tutkijat sekä teollisuuden edustajat kehittävät ensimmäistä kertaa yhteistyössä yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa.

Lisätietoja ohjelmasta www.salve.fi >>

 

Jaa