Vuoden 2016 alusta lähtien ISS:n työntekijät ovat voineet noudattaa sairastuessaan Omailmoitus-menettelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä voi olla sairauslomalla esimiehen luvalla ilman sairaslomatodistusta. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja kannustavia.

Omailmoituskäytäntö tarkoittaa meillä sitä, että äkillisesti sairastuneella henkilöllä on mahdollisuus olla esimiehen luvalla pois työstä enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää samasta sairaudesta. Pidemmän sairaudesta johtuvan poissaolon yli kolmen päivän osuudesta tulee olla lääkärintodistus, kertoo työterveyspäällikkö Anne Tallgren ISS:ltä.                                                                                                                                                          

Omailmoituskäytäntö hyväksytään ISS:llä, jos syynä on äkillinen kuume, flunssa, vatsatauti tai migreenityyppinen päänsärky.

Tällä menettelytavalla työntekijä ottaa itse vastuuta sairaudestaan ja sen hoidosta, kuvailee Tallgren.

Järjestely toimii hyvin, kun työntekijöihin luotetaan, toteaa puolestaan ISS:n vastuulääkäri Auli Rytivaara Mehiläisestä.

Vähemmän vastaanottokäyntejä, pienemmät kustannukset

ISS:llä ollaan tyytyväisiä Omailmoitusmenettelyyn. Sen avulla sekä lääkärin että hoitajan sairausvastaanottokäynnit ovat vähentyneet ja siten myös näistä käynneistä aiheutuneet kustannukset ovat laskeneet.

Omailmoitusmenettely on lyhentänyt jonkin verran lyhyitä sairauspoissaoloja, keskimäärin tällä menettelytavalla poissaolon pituus on 1, 6-1,7 päivää, Tallgren toteaa.

Lisäksi uuteen toimintatapaan ovat olleet tyytyväisiä niin työntekijät kuin esimiehetkin. Se vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyyteen, hän sanoo.

Tutkimus tukee kokemuksia

Työterveyslaitoksen tutkimus* Omailmoitusten käytöstä tukee ISS:n kokemuksia. Tutkimuksen mukaan Omailmoituksen käyttö vähensi terveydenhuollon akuuttikäyntien tarvetta 20–40%, ja säästi siten resursseja muuhun toimintaan. Vaikka lyhyiden 1-3 päivän poissaolojen keskimääräinen kesto lyheni, poissaolojen kokonaismäärä ei näyttänyt merkittävästi muuttuvan omailmoituksen vaikutuksesta suuntaan eikä toiseen.

Tutkimuksen mukaan työterveyshuolto oli tyytyväinen omailmoituskäytäntöön, koska hoidon kannalta turhia käyntejä voitiin vähentää ja kohdentaa toimintaa paremmin työhön paluun ja työkyvyn tukeen.

Työterveyshuollon toiminnan oikeanlaisella kohdentamisella saadaan kustannustehokkaasti lisättyä vaikuttavuutta parantaen  työntekijöiden työ- ja toimintakykyä toteaa Rytivaara.

*) Työterveyslaitos 2016: Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista

Jaa