Needs review

Työterveyspalveluiden sanastosta voit tutustua yleisimpiin termeihin, jotka liittyvät työterveyteen ja sen palveluihin.

TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUS

Työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto.

Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi vastaanottojen sijaintia, aukioloaikoja, palvelujen maantieteellisiä järjestelyjä ja alihankkijoita yrityksen toimiessa eri paikkakunnilla.

Palveluiden laajuudella tarkoitetaan yleensä sitä, ovatko sovittavat palvelut lakisääteisiä vai sisältyykö sopi-mukseen myös vapaaehtoista yleis- tai erikoislääkäritasoista sairaanhoitoa. Sopimus sisältää myös palvelujen hinnat sekä muut laskutukseen ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat.

KELA-KORVAUSLUOKAT

Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan:

  • Korvausluokkaan 1 kuuluvat lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset.
  • Korvausluokkaan 2 kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Kela vahvistaa vuosittain kummallekin korvausluokalle kustannusten laskennallisen enimmäismäärän työntekijäkohtaisesti. Lue lisää Kela-korvauksista Kelan sivuilta.

KL1 = KELAN KORVAUSLUOKKA 1 = LAKISÄÄTEINEN TOIMINTA

Korvausluokkaan 1 kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan sekä työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä.

Korvaus on 50 % hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen pe-rusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin korvausluokassa 1 korvata 60 pro-senttia, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat sopineet yhdessä työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhai-sesta tuesta. Yli 20 työntekijän työpaikalta edellytetään erillistä kirjallista toimintakäytännön kuvausta ja työ-terveyshuollon osuuden kirjaamista työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Lisäksi työterveyshuolto antaa raportin työkykyseurannasta työpaikalle. Alle 20 työntekijän työpaikoilla käytännöt kuvataan työpaikkaselvi-tykseen ja työterveyshuollon osuus vastaavasti työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

KL2 = KELAN KORVAUSLUOKKA 2 = SAIRAANHOITO

Korvausluokkaan 2 kuuluvat työnantajan järjestämän vapaaehtoisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä muun terveydenhuollon kustannukset, jotka on järjestetty lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi. Korvauksen määrä on 50 prosenttia kustannuksista.

Sairaanhoitopalveluiden tarjoaminen henkilöstölle on vapaaehtoista. Mikäli työnantaja liittää sairaanhoitopal-velut osaksi työterveyshuoltoa, palveluiden sisältö ja laajuus sovitaan tarkasti. Tällöin sovitaan muun muassa siitä,  onko sairaanhoito yleislääkäritasoinen vai kuuluuko siihen myös terveydentilan selvittämiseen tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot sekä mitä tutkimuksia sairaanhoitoon sisältyy.

Sairaanhoitopalveluiden järjestämisessä työnantajan on noudatettava yhdenvertaisuuden periaatetta. Hyvä sairaanhoitokäytäntö työterveyshuollossa ottaa aina huomioon työntekijän työn ja arvioi sairauden mahdollista yhteyttä työolosuhteisiin.

TYÖPAIKKASELVITYS

Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työ-järjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen.

Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja, työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. Selvityk-sen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarpeelliset toimenpiteet terveyden ja työkyvyn tukemiseksi.

TOIMINTASUUNNITELMA

Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta saatu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työnantaja ja työterveyspalveluntuottaja ovat laatineet yhteistyössä. Toimintasuunnitelma perustuu aina työpaikkaselvitykseen. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain tai tavallisimmin 3–5 vuodeksi, jolloin suunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Voimassaoleva toimintasuunnitelma on edellytys työterveyshuoltotoiminnan Kela-korvaukselle.

ALTISTE

Ulkoinen tekijä, jonka kanssa ihminen joutuu tekemisiin ja joka voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Biologisia altisteita ovat esimerkiksi bakteerit, homeet, virukset ja selkärangattomat eläimet. Fysikaalisia altisteita ovat esimerkiksi melu, tärinä, valaistus, lämpöolot ja säteily. Kemiallisia altisteita ovat esimerkiksi mineraalipölyt, metallit ja niiden yhdisteet, orgaaniset pölyt ja yhdisteet, kaasut ja pelkistyneet rikkiyhdisteet.

TERVEYSTARKASTUKSET

Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. Terveystarkastuksen tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta.

Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteisiin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin.

Lisäksi voidaan järjestää vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta.

 

Jaa