HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Työterveyden ABC

Työterveyspalveluiden sanastosta voit tutustua yleisimpiin termeihin, jotka liittyvät työterveyteen ja sen palveluihin.

Työterveyden laatuverkosto

TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUS

Työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto.

Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi vastaanottojen sijaintia, aukioloaikoja, palvelujen maantieteellisiä järjestelyjä ja alihankkijoita yrityksen toimiessa eri paikkakunnilla.

Palveluiden sisällöllä ja laajuudella tarkoitetaan kuvausta työterveyssopimukseen kuuluvista lakisääteisiä eli ennaltaehkäisevistä ja työkykyä tukevista palveluista sekä sen lisäksi sovituista vapaaehtoisista sairaanhoidon palveluista.

KELA-KORVAUSLUOKAT

Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan:

  • Korvausluokkaan 1 kuuluvat lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset.
  • Korvausluokkaan 2 kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Kela vahvistaa vuosittain kummallekin korvausluokalle kustannusten laskennallisen enimmäismäärän työntekijäkohtaisesti. Vuodesta 2020 lähtien korvausluokilla on yksi yhteinen korvausten enimmäismäärä ja ensisijaista korvaamisen kannalta on ennaltaehkäisevä ja työkykyä tukeva toiminta eli korvausluokka 1. Lue lisää Kela-korvausjärjestelmän uudistuksesta.

Lue lisää Kela-korvauksista Kelan sivuilta

KL1 = KELAN KORVAUSLUOKKA 1 = LAKISÄÄTEINEN TOIMINTA

Kela 1- luokkaan kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan sekä työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista, työkyvyn arvioimisesta ja tukemisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta sekä ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä.

Korvaus on 50 % hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin Kela 1 luokassa korvata 60 prosenttia, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat sopineet yhdessä työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Yli 20 työntekijän työpaikalta edellytetään erillistä kirjallista toimintakäytännön kuvausta ja työterveyshuollon osuuden kirjaamista työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Lisäksi työterveyshuolto antaa raportin työkykyseurannasta työpaikalle. Alle 20 työntekijän työpaikoilla käytännöt kuvataan työpaikkaselvitykseen ja työterveyshuollon osuus vastaavasti työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Vuodesta 2020 lähtien korvaus tulee olemaan kaikilla 60% hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

KL2 = KELAN KORVAUSLUOKKA 2 = SAIRAANHOITO

Korvausluokkaan 2 kuuluvat työnantajan järjestämän vapaaehtoisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä muun terveydenhuollon kustannukset, jotka on järjestetty lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi. Korvauksen määrä on 50 prosenttia kustannuksista.

Sairaanhoitopalveluiden tarjoaminen henkilöstölle on vapaaehtoista. Mikäli työnantaja liittää sairaanhoitopalvelut osaksi työterveyshuoltoa, palveluiden sisältö ja laajuus sovitaan tarkasti. Tällöin sovitaan muun muassa siitä, onko sairaanhoito yleislääkäritasoinen vai kuuluuko siihen myös terveydentilan selvittämiseen tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot sekä mitä tutkimuksia sairaanhoitoon sisältyy.

Sairaanhoitopalveluiden järjestämisessä työnantajan on noudatettava yhdenvertaisuuden periaatetta. Hyvä sairaanhoitokäytäntö työterveyshuollossa ottaa aina huomioon työntekijän työn ja arvioi sairauden mahdollista yhteyttä työolosuhteisiin. Lue lisää Kelan sairaanohoitokorvaukset työnantajalle

TYÖPAIKKASELVITYS

Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, voimavarat, työjärjestelyt sekä tapaturman vaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkakäynti toteutetaan aina fyysisenä käyntinä työpaikalla. Selvityksen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarpeelliset toimenpiteet terveyden ja työkyvyn tukemiseksi. Lue lisää työpaikkaselvityksestä

TOIMINTASUUNNITELMA

Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työnantaja ja työterveyspalveluntuottaja ovat laatineet yhteistyössä. Toimintasuunnitelma perustuu aina työpaikkaselvitykseen. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain tai tavallisimmin 3–5 vuodeksi, jolloin suunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Voimassaoleva toimintasuunnitelma on edellytys työterveyshuoltotoiminnan Kela-korvaukselle.

ALTISTE

Altiste on ulkoinen tekijä, jonka kanssa ihminen joutuu tekemisiin ja joka voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Biologisia altisteita ovat esimerkiksi bakteerit, homeet, virukset ja selkärangattomat eläimet. Fysikaalisia altisteita ovat esimerkiksi melu, tärinä, valaistus, lämpöolot ja säteily. Kemiallisia altisteita ovat esimerkiksi mineraalipölyt, metallit ja niiden yhdisteet, orgaaniset pölyt ja yhdisteet, kaasut ja pelkistyneet rikkiyhdisteet. Syöpävaarallisia altisteita ovat esimerkiksi asbesti, kromiyhdisteet, nikkeliyhdisteet, bentseeni, kloroformi.

TERVEYSTARKASTUKSET

Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. Terveystarkastuksen tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta.

Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteisiin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta. Lue lisää työterveystarkastuksesta

TYÖTAPATURMA

Työtapaturma on työssä tapahtuva äkillinen, ulkoisten tekijöiden aiheuttama tapaturma, joka johtaa ja työntekijän loukkaantumiseen. Työtapaturma on tapahtuma, joka on sattunut oman työpaikan alueella, työ- tai kotimatkalla tai työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana. Lue lisää työtapaturmista.

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU

Työterveysneuvottelun (kolmikantaneuvottelun, tykypalaverin, verkostoneuvottelun) tarkoituksena on etsiä yhdessä ratkaisukeinoja työhön, työympäristöön tai työyhteisöön liittyviin ongelmiin, joilla on yhteyttä työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Neuvottelussa ei ole tarkoitus etsiä syyllisiä eikä myöskään käsitellä työntekijän yksityiskohtaisia terveydentilaan liittyviä tietoja. Keskustelun pääpaino on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa.

Työterveysneuvottelun voi kutsua koolle työntekijä, esimies tai työterveyshuolto. Työntekijällä on päätösvalta siitä ketkä neuvottelussa ovat paikalla. Tyypillisesti neuvottelussa ovat mukana työntekijä, lähiesimies ja työterveyden edusta/edustajia, lisäksi neuvotteluun saatetaan kutsua yrityksen työsuojeluvaltuutettu. Lue lisää työterveysneuvottelusta

TYÖVALMENNUS

Mehiläisen työvalmentajat ovat koulutukseltaan sosiaalialan asiantuntijoita. Työvalmentajan osaaminen koostuu työurien jatkamisesta sekä ammatillisesta kuntoutuksesta. Työvalmennus sopii tilanteisiin, joissa työntekijän nykyisessä työssä jatkaminen tai työhönpaluu on terveydellisistä syistä uhattuna. Työvalmennusta voidaan hyödyntää myös irtisanomistilanteessa ammatillisen suunnitelman laatimiseen. Lue lisää työvalmennuksesta.

TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ

Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan toimivaa, yhteisymmärryksessä tapahtuvaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Toimivalla yhteistyöllä taataan työntekijöiden laadukas hoito ja seuranta. Työterveyshuoltolaki määrittää, että työkykyä ylläpitävä toiminta on työnantajan vastuulla ja työnantajan on käytettävä toiminnan järjestämiseen työterveyshuollon asiantuntemusta. Työnantajan, työpaikan yhteistoimintaorganisaatioiden ja työterveyshuollon tulee aina olla tietoisia työpaikan työkykytilanteesta. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä on tutkitusti työkykyä tukeva ja työssä jaksamista edistävä vaikutus.

SAIRAUSLOMA

Sairauslomalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työntekijä ei pysty sairauden vuoksi työskentelemään. Kela maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa, mikäli henkilö on työkyvytön omaan työhönsä. Lue lisää sairauslomasta.

SAIRAUSPÄIVÄRAHA

Alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta Kela voi maksaa sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahassa on noin 2 viikon omavastuuaika (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää.) Lue lisää sairauspäivärahasta

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA

Kelan myöntämän osasairauspäivärahan avulla tuetaan työkyvyttömän henkilön kokoaikaiseen työhön paluuta tai pysymistä työelämässä. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Lue lisää osasairauspäivärahasta.

SAIRAUSLOMA OMA ILMOITUS

Useilla työpaikoilla työntekijä voi olla poissa töistä sairauden takia n. 1-3 päivää omalla ilmoituksella ilman, että poissaolosta tarvitaan lääkärin tai hoitajan sairauslomatodistusta. Lue lisää sairausloman oma ilmoituksesta

SAIRAUSLOMATODISTUS

Sairauslomatodistus on lääkärin tai hoitajan kirjoittama todistus väliaikaisesta työkyvyttömyydestä sairauden takia. Sairauslomatodistuksen avulla työntekijä pystyy osoittamaan työkyvyttömyytensä työnantajalle. Lue lisää sairauslomatodistuksesta.

SAIRAUSLOMA-AJAN PALKKA

Työsopimuslain perusteella työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajalta. Lue lisää sairausloma-ajan palkasta

SAIRASTUMINEN LOMA AIKANA

Työntekijän sairastuessa loma-aikana loma ei siirry automaattisesti, vaan työntekijän on heti pyydettävä loman siirtoa työnantajalta. Sairaudesta pitää hankkia lääkärintodistus. Mikäli työntekijä on vuosilomansa alkaessa työkyvytön, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Lue lisää sairastumisesta loma aikana

SAIRAUSLOMAKARENSSI

Loman aikaisen sairastumisen omavastuupäiviä kutsutaan sairauslomakarenssiksi. Sairauslomakarenssi koskee vain työntekijöitä, joille on kertynyt yli neljä viikkoa vuosilomaa. Lue lisää sairauslomakarenssista.

The ABCs of Occupational Health

ABC i företagshälsovård