Työterveyshuolto kohtaa usein ensimmäisenä työikäisten masennuksen. Mehiläisen hoitomallissa tavoitteena on nopea, napakka ja kohdennettu hoito. Tampereen työterveystiimissä toimivat muun muassa Päivi Toivonen (takarivissä vasemmalla), Marja Nirkkonen ja Päivi Rissanen sekä Anna-Kaisa Majasaari (eturivissä vasemmalla) ja Virpi Hiltunen.Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Näillä kahdella kysymyksellä alkaa masennuksen seulonta Mehiläisen työterveyshuollossa. MIELI Kuntoon –hoitomallin tulokset puhuvat puolestaan.

Työterveyshuolto on paljon vartijana työikäisten masennuksen seulonnassa. Työterveyshoitaja on usein ensimmäinen, joka esimerkiksi työterveystarkastuksen yhteydessä ottaa asian puheeksi. Hälytyskellot soivat, jos asiakas kertoo olevansa alakuloinen, masentunut tai toivoton. Myös mielenkiinnon lopahtaminen arkisiin asioihin tai yleinen haluttomuus ovat asioita, jotka saavat työterveyshuollon valpastumaan.

Helsingissä ja Tampereella käynnistetty masennuksenhoito on osa Mehiläisen MIELI Kuntoon -mallia. Hoitomallin tavoitteena on nopea, napakka ja kohdennettu hoito. Valmennusprosessissa masentuneita tuetaan käytännön toimin työkyvyn palauttamisessa.

– Prosessi alkaa kun asiakkaalla huomataan viitteitä masennuksesta ja hän haluaa apua pahaan oloonsa, kertoo työterveyspsykologi Päivi Rissanen Tampereen Mehiläisestä.

Masentuneelle varataan aika työterveyslääkärille ja sen lisäksi konsultoidaan työterveyspsykologia. Koordinaattorina toimii työterveyshoitaja, joka seuraa tilannetta ja tietää koko ajan, missä mennään. Hän koordinoi yhteistyötä myös hoitavan tiimin, asiakkaan ja asiakkaan työpaikan välillä. Työterveyshoitaja soittaa asiakkaalle kolmen viikoin välein, tarkistaa voinnin ja kannustaa. Seuranta kestää 18 kuukautta, sillä masennuksella on suuri riski uusiutua.

Työterveyshoitaja Marja Nirkkosen mukaan työterveyshuollon valtteina ovat ammattilaisista koostuva hoitotiimi sekä työpaikan olosuhteiden tuntemus.

Ryhmä kantaa, kun omat voimat uupuvat

Mehiläisen hoitomallissa asiakas osallistuu intensiiviseen tukiryhmään, joka kokoontuu 10 kertaa kolme tuntia kerrallaan. Ryhmässä harjoitellaan käytännössä esimerkiksi masennukseen liittyvien vuorovaikutuspulmien ratkaisemista ja tehdään mielikuvaharjoituksia.

Tampereen Mehiläisessä kokoontuu jo toinen tukiryhmä, ja kolmannen aloittamista suunnitellaan kesälomien jälkeen.

– Parasta olisi, jos masentunut pääsisi tukiryhmään mahdollisimman pian. Odotusaikana työterveyshoitaja kannattelee häntä, ja hoito jatkuu aktiivisena, sanoo työterveyspsykologi Anna-Kaisa Majasaari.

– Meneillään olevan ryhmän jäsenet ovat kaikki töissä. Osallistujien masentuneisuus on selkeästi vähentynyt. Osa – mittauksen mukaan – on kokonaan parantunut.. Kaikki osallistujat ovat kokeneet ryhmän hyvin tärkeänä, ja he jatkavat keskinäisenä vertaistukiryhmänä varsinaisen hoidon jälkeenkin, Majasaari jatkaa.

Ryhmien osallistujat ovat yleensä eri työpaikoilta, mikä vähentää osallistujan riskiä törmätä työkaveriin. Samalla osallistujat saavat laaja-alaisemman vertaistuen, vaikka kokoontumisissa ei paljon töistä puhutakaan.

Iloa elämään pienin askelin

Työterveyshoitaja Virpi Hiltusen mukaan moni masentunut on helpottunut ryhmäterapiasta, jossa ei tarvitse olla yksin huomion täsmäpommituksessa, kuten yksilöterapiassa.

Aluksi ajatus avautumisesta ryhmässä saattaa tuntua vieraalta, mutta lopulta osallistujat pitävät sitä hyvin positiivisena kokemuksena. 

– Usein ryhmästä tuleekin se juttu, jonka varassa osallistuja jaksaa. Energia lisääntyy ryhmässä. Masentuneiden ryhmissä myös nauretaan, ja huumori kukkii, työterveyspsykologi Anna-Kaisa Majasaari paljastaa.

Masentuneelta ihmiseltä on ilo hukassa, eikä hän pääse tilastaan ”nostamalla itseään niskasta”, kuten hyvää tarkoittava lähimmäiset helposti toivovat. Masennus on oikea sairaus.

Huumori on työterveyshoitaja Päivi Toivosen mukaan hyvä tapa aloittaa toipuminen.

– Masentuneen on tärkeää tehdä kaikkea sellaista, mikä tuntuu hänestä mielekkäältä. Hänen ei tarvitse jäädä neljän seinän sisälle, vaan hänen pitääkin oikeastaan lähteä ulos, kiertää ensin vaikka vain talon ympäri. Pienin askelin pieniin tavoitteisiin, Toivonen kannustaa.

Työterveyshoitaja Virpi Hiltunen painottaa myös masentuneen henkilön esimiehen tukemista. Työhön paluuta on hyvä valmistella yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa nk. työterveysneuvottelussa. Neuvottelussa sovitaan mahdollisista työhönpaluuta helpottavista vaiheista ja työkyvyn seurannasta työhönpaluun jälkeen.

Masennuksen hoito turvaa yrityksen tietotaitoa

Tampereen Mehiläisen tiimin mukaan masentuneet ovat vastuuntuntoisia ja tunnollisia työntekijöitä, joilla on paljon arvokasta tietotaitoa ja työyhteisön hiljaista tietoa. Jossakin vaiheessa voimat ovat vain loppuneet.

Työnantajat ovat työeläkeyhtiöiden tuella heränneet tukemaan masennuksen hoitoa työterveyshuollossa.

– Nopea ja kohdennettu hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttaa työntekijät takaisin kuntoon. Työterveyshuollossa hoito sidotaan työhön ja työhön paluuseen, työterveyspsykologi Anna-Kaisa Majasaari muistuttaa.

  • Masennus eli depressio on tämän päivän Suomessa keskeinen kansanterveysongelma, josta kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista. Se on yleisin varhaisen työkyvyttömyyden syy ja hoitamattomana tuskallinen sairaus, joka johtaa usein myös kuolemaan.
  • Masennus on alttiutta tulkita kokemuksia kielteisesti ja toimia vuorovaikutussuhteissa huonosti. Keho on pois tasapainosta ja elimistön rytmit epäjärjestyksessä.
  • Usein masennusta edeltää stressitilanne, jonka aikana ihminen on venynyt äärimmilleen. Tilanteen helpottuessa hänen ylitseen pyyhkäisee jälkimaininki, joka sammuttaa elämänilon ja mielenkiinnon.
  • Liian kuormittava työ voi altistaa masennukselle, mutta ihmisen voimavarat voivat kulua loppuun millä tahansa muullakin elämänalueella. Masennuksen taustalta löytyy monesti altistavia perintötekijöitä ja elämänkokemusta.
  • Masentunut on toivoton, väsynyt ja ärtyinen, mikään ei innosta eikä kiinnosta. Toipumisen avaimia ovat varhainen puuttuminen sekä sairauden oikea-aikainen ja monipuolinen hoito ja kuntoutus. Masennuksesta voi sopivalla hoidolla toipua täysin.
Jaa