HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Mikä meitä valvottaa?

Kun stressi on kova ja voimavarat ovat koetuksella, kannattaa pyytää ajoissa apua. Myös työterveyshuolto tarjoaa uusia palveluja jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Keväästä 2019 alkaen yritykset ovat voineet jakaa huoliaan Mehiläisen Huoli omasta jaksamisesta-chatissa (vanha nimi Huolikulma) OmaMehiläinen-sovelluksessa.

- Palvelun tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen tukea ja mahdollisuutta keskusteluun elämän- tai työnhallinnallisiin huoliin liittyen, kertoo työterveyshoitaja Marjaana Laine, yksi Huoli omasta jaksamisesta-chatin mielialavalmentajasta.

Pilotissa on ollut mukana parikymmentä valtakunnallista ja paikallista yritystä. Idea chatista syntyi asiakasyritysten tarpeista. Huoli erityisesti nuorten työntekijöiden jaksamisesta on lisääntynyt yrityksissä. Laine ja kollegansa ovat vastaanotoilla havainneet samaa.

- Kuormitusta on tänä päivänä ehkä helpompi tuoda esille, mutta tilastot kertovat myös, että sairauslomat mielenterveyssyistä ovat jälleen nousseet ja eläköityminen on kasvanut.

Pahan olon syyt selville

Laineen alkusysäyksestä Mehiläisessä lähdettiin miettimään matalan kynnyksen hoitomalleja, erityisesti nuorille työntekijöille. Asia vietiin valtakunnalliselle kehitystiimille, ja nopeasti oltiin jo chatin pilotointivaiheessa. Yhteydenottoja tuli aluksi melko vähän, mutta kokemukset pilotista olivat hyviä.

- Ihmisiä pohdituttavat monet elämänhallintaan, unettomuuteen, työhön ja jopa yhteiskunnallisiin asioihin liittyvät yksilötason huolet. Tarvetta keskustelulle selkeästi on, ja olemme pystyneet käymään syvällisiäkin keskusteluja asiakkaiden kanssa.

Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret von Wright muistuttaa, että ihminen on kokonaisuus; työasiat vaikuttavat vapaa-aikaan ja päinvastoin.

- Aina ei ole helppoa tietää, mistä oma paha olo johtuu. Tärkeintä on alkaa selvittää, mistä on kyse. Työterveyden ammattilainen auttaa jäsentämään omaa tilannetta, ja yhdessä voi miettiä keinoja hyvinvoinnin parantamiseksi, von Wright sanoo.

On tärkeää myös pitää oma esimies ajan tasalla omasta jaksamisesta ja siitä, mitä mielessä liikkuu.

- Vain sillä tavoin hän voi auttaa sinua ongelmassasi, kuten sopivan työmäärän ja tasapainon löytämisessä, osaamisen kehittämisessä tai työn tuunaamisessa.

Sopiva jatkopolku tilanteen mukaan

Kaikille ihmisille ei tunnu luontevalta kertoa huolista ja murheista chatin välityksellä. Toisille taas chatissä kirjoittaminen toimii terapiamielessäkin.

- Kirjoittaessa ajatukset jäsentyvät, ja ongelma voi jopa ratketa chattikeskustelun aikana. Tai sitten voimme sopia uuden kontaktin joko meidän kauttamme tai asiakkaan omalla alueella mielialavalmentajalle, työterveyslääkärille, työterveyspsykologille tai tarpeen vaatiessa päivystävälle lääkärille, sanoo Laine.

Jokaisessa chat-yhteydenotossa kartoitetaan asiakkaan omaa motivaatiota, ja ratkaisua tilanteeseen haetaan sitä kautta. Laineen mukaan kaikkia jatkopolkuja on muuten käytetty, paitsi päivystykseen ketään ei ole tarvinnut ohjata.

Huoli omasta jaksamisesta- chatin pilotti päättyi toukokuun lopussa. Chatista tuli pysyvä palvelu Mehiläisen Digiklinikalle.

Hyvä kognitiivinen ergonomia vähentää aivokuormaa

Jatkuvat keskeytykset, huomionviejät ja joka tuutista tuleva tietotulva aiheuttavat kuormitusta ja syövät tuottavuutta. Varsinkin monitilatoimistossa työskennellessä on riskinä, että erilaiset huomionviejät kuormittavat työmuistia. Erityisesti media- ja viestintäalalla työstä irrottautumisesta on tullut vaikeampaa, kun puhelin ja some kulkevat mukana koko ajan. Muistin kuormittuessa työskentely takkuaa, olennaista tietoa hukkuu ja virheet lisääntyvät.

Hyvä kognitiivinen ergonomia vähentää tarpeetonta aivokuormaa ja auttaa hallitsemaan psykososiaalista kuormitusta. Kuormittumisen estämiseksi on tärkeää suunnitella työpäivänsä ja sopia tiimin kanssa yhteisistä pelisäännöistä. Itselle on hyvä varata kalenteriin häiriöttömiä keskittymistunteja. Päivä kannattaa aloittaa suurinta keskittymistä vaativalla työllä, jotta sen saa aamun tehotunteina pois alta. Keskittymistä vaativat työt olisi paras tehdä hiljaisessa tilassa ja sulkea viestintäsovellukset siksi aikaa.

Tiimin kanssa voi sopia myös, mitä viestintävälinettä käytetään mihinkin asiaan ja missä säilytetään yhteisiä jaettuja dokumentteja. Voidaan sopia, ettei viestejä tarvitse lukea jatkuvasti vaan tiettyinä aikoina.

Stressittömästi lomalle

Ennen lomaa:

Valitse, mitkä työt teet valmiiksi ennen lomalle lähtöä. Keskustele asiasta tarvittaessa myös esimiehen kanssa. Hyväksy se, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea valmiiksi.
Tee lista kesken jäävistä töistä. Päätä pari asiaa, joihin tartut heti töihin palattuasi. Näin tekemättömät työt eivät rasita sinua lomalla. Unohda listan sisältö loman ajaksi.
Laskeudu lomaan etukäteen. Älä lataa liikaa asioita viimeisiin työpäiviin.
Sovi jo etukäteen tilannepäivityspalaveri työparisi, tiimisi tai esimiehesi kanssa lomasi jälkeen.

Lomalla:

Päästä irti suorittamisesta ja aikatauluista. Anna aikaa joutenololle, liikkumiselle, ystäville ja läheisille.
Pidä tarvittaessa some- ja laitepaasto.

Loman jälkeen:

Palaa töihin keskellä viikkoa, jos mahdollista. Näin ensimmäinen työviikko on kevyempi.
Anna itsellesi aikaa tottua työrytmiin. Älä pelästy mahdollista väsähtämistä ensimmäisinä työpäivinä: keho ja mieli totuttelevat uuteen rytmiin.
Muista päivittäinen palautuminen. Nauti kesästä ja työpäivän jälkeisestä vapaa-ajasta edelleen, vaikka oletkin töissä.
Pilko työt konkreettisiksi pieniksi tehtäviksi. Tee työtehtävistä lista. Päätä tehdä ne tehokkaasti yksi kerrallaan.


Tekstin kirjoittivat Tuuli Eerola ja Emmi Ajanto Otavamediasta ja vinkit antoivat Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret von Wright ja työterveyshoitaja Marjaana Laine

Read the article in English

Läs mer på svenska