Onnistunut työkykyjohtaminen VTT:n asiantuntijaorganisaatiossa

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n hyvinvointipäällikkö Peppi Härme ja henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto kertovat työkykyjohtamisen kulttuurista VTT:llä sekä digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä henkilöstön ja johtamisen tukena.

Mitä yrityksellenne merkitsee työntekijöiden työkyky ja miten se näkyy arjessa? 

VTT:läisten työkyky on meille erittäin tärkeää ja kokonaisvaltainen hyvinvointi onkin VTT:llä kirjattu strategiaan. Me organisaationa voimme juuri niin hyvin kuin me yksilöinä voimme. Tämä heijastuu suoraan myös asiakastyöhömme - kun henkilöstö voi hyvin, myös asiakastyö on menestyksekästä.

Arjessa työhyvinvointi on läsnä monilla eri tavoin. Viestimme tarjoamistamme palveluista, mittaamme toimintamme onnistumista ja hyödynnämme käytännön työkaluja hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvä esimiestyö sekä varhaisen välittämisen mukainen toiminta tukevat työhyvinvointia ja ylläpitävät työkykyä.

Miten ja millä keinoilla työkykyä johdetaan VTT:llä? Kertoisitteko myös mitä työkykyjohtaminen tarkoittaa yrityksessänne?

Työhyvinvoinnin vuosisuunnitelma ja sen tavoitteet on johdettu strategiasta. Vuosisuunnitelmaa ohjaa myös selkeästi määritellyt hyvinvoinnin painopisteet: johtaminen (esimiestyö ja itsensä johtaminen), terveys (fyysinen ja mielen) ja turvallisuus (fyysinen ja psykologinen).

Teemme tiivistä yhteistyötä työterveyden ja eläkevakuuttajan sekä muiden työterveyspalveluja tarjoavien kumppaneiden kanssa. Hyvinvointitiimimme koordinoi, toteuttaa ja seuraa työhyvinvoinnin toimintaa ja sen tuloksia aktiivisesti.

VTT:llä esimiehet toimivat käytännön työkykyjohtajina ja he saavat aiheeseen liittyvää säännöllistä koulutusta ja henkilökohtaista sparrausta. Meillä on toimintatapoina käytössä myös varhainen puuttuminen ja puheeksiotto.

Miten työterveyskumppanin tuki näkyy VTT:lle työkykyjohtamisen saralla? 

Työterveyskumppanin tuki on yksi työkykyjohtamisemme kulmakiviä. Asetamme yhteiset tavoitteet ja teemme suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Teemme paljon yhteisiä käytännön toteutuksia, kuten esimiesvalmennuksia ja muita työkyvyn parantamiseen liittyviä valmennuksia. Seuraamme toiminnan etenemistä säännöllisissä tapaamisissa ja hyödynnämme myös monipuolisesti kumppanin tarjoamia työkaluja työkykyjohtamisessa.

Mitä Mehiläisen digityökaluja VTT:llä on käytössä ja miksi nämä työkalut ovat valikoituneet yrityksellenne? 

VTT:llä on käytössä YritysMehiläinen, EsimiesKompassi ja TyökykyKompassi,erityyppisiä digivalmennuksia,OmaMehiläisen Digiklinikka, Lifeclass-videokirjasto, Huoli-chat, EsimiesChat. YritysMehiläinen on tärkeä työkykyjohtamisen työkalu HR-toiminnollemme ja esimiehille. Digiklinikka on henkilöstöllemme tehokas ja nopea väylä työterveyspalveluihin. Digivalmennukset tukevat ennaltaehkäisevästi työkykyä ja chatit tarjoavat nopean vastauksen akuutteihin kysymyksiin.

Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä mielen hyvinvointiin liittyen ja se on yksi työkykyjohtamisen painopisteistämme. Huoli-chat tarjoaa meille yhden matalan kynnyksen työkalun mielen hyvinvointiin. Aihe on meille nyt erityisen ajankohtainen, sillä olemme saaneet Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka -tunnustuksen tekemästämme työstä.

Millaisia hyötyjä Mehiläisen digityökaluista on henkilöstönne työkykyjohtamisessa tai johdon ja esimiesten näkökulmasta? 

Kompassi-työkalut tarjoavat yhteisen työkalun meille ja työterveyskumppanillemme. Poissaolojen ja työkyvyn seuranta on helpompaa ja nopeampaa. Hälytysrajoihin pohjautuvat muistutukset auttavat tarttumaan varhaisiin signaaleihin aiemmin. Se on myös nopea, tehokas ja tietoturvallinen yhteydenpitoväline esimiesten ja työterveyskumppanin välillä.

Miten koronapandemia ja etätyöskentely vaikuttavat henkilöstönne työkykyyn ja sen johtamiseen? 

Etäjohtamisessa pätevät samat tarpeet kuin lähijohtamisessa, mutta viestinnän ja säännöllisen yhteydenpidon merkitys korostuu merkittävästi. Meillä esille ovat nousseet erityisesti ergonomia-asiat ja olemme tarjonneet VTT:läisille etätyöpaketin, joka tukee työskentelyä kotitoimistoilla. Tarjoamme henkilöstölle myös joka kuukausi päivittyvän hyvinvointipaketin, jossa esittelemme ajankohtaisia hyvinvointipalveluja. Lokakuussa meillä käynnistyy mielen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävä ergonomiakampanja.

Miten etätyötä tekevän tiimin jaksamista ja kykyä työskennellä pystytään seuraamaan ja tukemaan? 

Esimiesten viestintä ja aktiivinen yhteydenpito ovat erittäin tärkeässä roolissa ja olemme korostaneet esimiehille niiden merkitystä etätyöaikana. Seuraamme ja tuemme VTT:läisten jaksamista myös yhdessä työterveyden kanssa. Viestimme aktiivisesti hyvinvoinnin palveluista ja tarjoamme monipuolisia palveluita ja työkaluja oman hyvinvoinnin johtamiseen. Näitä ovat mm. työterveyskumppanin tarjoamat digivalmennukset ja luennot jaksamisesta. Etätyöaikana digitaalisten työkalujen rooli on meilläkin korostunut.

Korostuuko Mehiläisen digitaalisten palveluiden ja seurantatyökalujen tärkeys etätyöskentelyn aikana? 

Ehdottomasti. Meillä on hyödynnetty Digiklinikkaa aiemminkin, mutta etätyöaika on lisännyt ja monipuolistanut käyttöä. Avun saaminen ei viivästy, kun Digiklinikan kautta saa nopeasti apua ja tukea. Se on saavutettavuuden näkökulmasta tasa-arvoinen palvelukanava ja alentaa myös kynnystä ottaa yhteyttä.

Mitkä ovat teidän vinkkinne ja onnistumiset tehokkaaseen työkykyjohtamiseen ja seurantaan asiantuntijaorganisaatiossa? 

Strategisen tason tavoitteet, johdon sitoutuminen ja resurssien osoittaminen ovat keskeisiä osatekijöitä tehokkaassa työkykyjohtamisessa. Esimiesten tukeminen ja valmentaminen sekä työkalujen saatavuus mahdollistavat työkykyjohtamisen käytännössä. Toimiva ja monipuolinen yhteistyö muiden toimijoiden, kuten työterveyskumppanin kanssa on avainasemassa onnistumisessa.

Seurannassa olemme huomanneet tärkeäksi monipuolisuuden. Esimiehet voivat seurata työkykyä Kompassi-työkalun hälytysrajojen avulla. Hyvinvointitiimi seuraa työterveyden kanssa tavoitteiden toteutumista erilaisten mittareiden avulla ja omissa viikkopalavereissaan he keskittyvät käynnissä olevien hankkeiden seurantaan ja hallintaan. Strategisissa ja operatiivisissa ohjausryhmissä seuraamme kokonaistilanneetta laajemmin, mm. työkalujen käyttöä ja volyymia.