Yksilöllisiä lapsettomuushoitoja

Lapsettomuuden hoitomuoto riippuu siitä, mitä tutkimuksissa on selvinnyt lapsettomuuden syystä. Toisille pariskunnille riittää kevyt lääkitys, toisille taas on suunniteltava monimutkaisempia hoitoja.

Lievät lapsettomuuden syyt ja hoidot

Naisen lieviin hormonihäiriöihin, jotka aiheuttavat epäsäännöllisyyttä kuukautisiin, riittää yleensä kevyt hormonilääkitys. Kokenut lääkäri voi määrätä sen jo ensikäynnin perusteella ja raskaus voi alkaa lääkityksen jälkeen luonnollisesti.

Joskus lapsettomuuden syynä on naisen kohdussa oleva myooma tai polyyppi. Se voidaan poistaa kohtutähystyksellä. Tämän jälkeen raskaus voi alkaa luonnollisesti eikä muita hoitoja tarvita.

Lievässä miehestä johtuvassa lapsettomuudessa tai selittämättömässä lapsettomuudessa voidaan käyttää hoitona kohdunsisäistä inseminaatiota, jossa miehen pestyt siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon juuri ennen munasolun irtoamista. Tässä hoitomuodossa ei välttämättä tarvita hormonihoitoa, vaan se voidaan ajoittaa kuukautiskiertoa seuraamalla.

Koeputkihedelmöitys

Useimmista muista syistä johtuvassa lapsettomuudessa käytetään hoitona koeputkihedelmöitystä eli IVF-hoitoa. IVF (In Vitro Fertilization) on tehokkain hoitomuoto myös, jos lapsettomuuden aiheuttaja ei tutkimuksissa ole selvinnyt – tällöin IVF saattaa paljastaa solutasolla piileviä hedelmättömyyden syitä ja tarjota tärkeää lisätietoa mahdollisiin tuleviin hoitoihin.

Miten koeputkihedelmöitys toimii?

Koeputkihedelmöityksessä munasarjoista kerätään emättimen kautta punktoimalla munasolut, jotka hedelmöitetään laboratoriossa viljelymaljoilla. Hedelmöittyneet munasolut kehittyvät alkioiksi, joita viljellään lämpökaapissa kahdesta kolmeen vuorokautta, pitkissä viljelyissä viidestä kuuteen vuorokautta. Alkioista paras siirretään kohtuun. IVF-hoito on hoitomuodoista tehokkain; se johtaa raskauteen 30-55 %:lla potilaista yhtä hoitokiertoa kohden. Koeputkihedelmöitys on kuitenkin aiemmin mainittuja hoitoja pitkäkestoisempi ja vaatii useampia hoitokäyntejä.

Koeputkihedelmöityksen lisäksi annettava hoito

Jos raskaus ei ala tavallisella koeputkihedelmöityksellä, sitä voidaan tehostaa muilla hoitomenetelmillä. Mikäli miehen siittiöt ovat huonolaatuisia tai niitä on vähän, koeputkihedelmöitys voidaan toteuttaa mikroinjektiohoitona, jolloin hedelmöittäminen tapahtuu injisoimalla siittiö munasoluun.

Alkiokuoren avaus

Raskausmahdollisuutta voidaan tietyissä tapauksissa parantaa myös alkiokuoren avaamisella. Alkiokuoren avauksessa alkiokuoreen tehdään pieni aukko, mikä voi edesauttaa alkion kuoriutumista ja kiinnittymistä kohtuun. Apua voi olla myös alkioiden pitkästä viljelystä (blastokystiviljely), missä alkioita seurataan laboratoriossa pidempään, viidenteen tai kuudenteen päivään saakka. Näin voidaan valita alkionsiirtoon kehityskyvyltään paras alkio.

DNA-testi

Jos koeputkihedelmöitys ei tuota tulosta tai lapsettomuudelle ei löydy syytä, voi olla tarpeen tehdä siittiöiden DNA-testi. Sillä selvitetään siittiöiden DNA:n pilkkoutumistasoa, jonka on todettu vaikuttavan miehen hedelmällisyyteen. Testin avulla voidaan saada lisätietoa lapsettomuuden syystä ja välttää tuloksettomat hoidot.

Luovutetut sukusolut

Luovuttajan sukusoluja on mahdollista käyttää, jos raskautta ei omilla sukusoluilla saada alkamaan. Luovutettuja voivat olla siittiöt, munasolut tai molemmat.

Alkiodiagnostiikka

Alkiodiagnostiikkaa (PGS / PGD) on käytetty klinikallamme jo pitkään. Viime vuosina menetelmät ovat kehittyneet nopeasti ja niistä on tullut entistä luotettavampia. Menetelmien avulla voidaan tutkia alkioista vakavia perinnöllisiä sairauksia. Alkiodiagnostiikasta hyötyvät lisäksi monet, joilla on takanaan tuloksettomia hedelmöityshoitoja tai toistuvia keskenmenoja tai yli 35-vuotiaat naiset. Alkioiden kromosomaalisia poikkeavuuksia voidaan tutkia IVF-hoidon yhteydessä tehtävässä PGS / PGD) -tutkimuksessa.