Ravitsemusterapeuttien suurin asiakasryhmä ovat ihmiset, jotka kaipaavat erityispotkua painonpudotukseen tai apua veren rasva- tai sokeritasojen parantamiseksi.Jotkut asiakkaani pelkäävät, että ravitsemusterapeutti on tiukkapipo, joka pistää kaiken uusiksi eikä salli herkuttelua, kertoo Kuopion Mehiläisessä vastaanottotyötä tekevä ravitsemusterapeutti Senja Arffman. Yksi käynti vastaanotolla riittää muuttamaan tätä käsitystä.

Ravitsemusterapeutti on yksi Kelan hyväksymistä asiantuntijoista, jonka palveluista työnantaja voi saada Kela-korvauksen. Mehiläisen valtakunnallisen ravitsemusterapiapalveluiden kumppanin, Nutrinet Oy:n, toimitusjohtajana toimivan Senja Arffmanin mukaan ravitsemusterapeutin osaamista hyödynnetään työterveyshuollossa hyvin. Työterveyshuolto arvioi tarpeet ravitsemusneuvontaan ja tarvittaessa lähettää asiakkaan ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

− Suurin asiakasryhmä ovat ihmiset, jotka kaipaavat erityispotkua painonpudotukseen tai apua veren rasva- tai sokeritasojen parantamiseksi. Myös toiminnallisista vatsavaivoista kärsivät ovat tällä hetkellä kasvava asiakasryhmä. Näiden lisäksi ravitsemusterapeutin asiantuntemusta voisi mielestäni hyödyntää enemmän muun muassa syömisen suunnittelussa työvireyden ylläpitäjänä etenkin vuorotyötä tekevillä.

Valmiita pakettiratkaisuja ravitsemusterapeutilla ei ole, vaan hän yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen ja erilaisia vaihtoehtoja ehdottaen auttaa asiakasta itseään löytämään juuri hänen elämään sopivat ratkaisut. Vastuu muutoksista ja syömisestä on aina asiakkaalla itsellään. Siksi tärkeä osa ravitsemusterapeutin ammattitaitoa on etsiä ne ratkaisut, jotka asiakas kykenee ja haluaa toteuttaa.

Hyvä olo on paras tavoite

Vaikka ravitsemusterapeutti mielletäänkin helposti pelkästään vastaanottotyötä tekeväksi ammattilaiseksi, voidaan ravitsemusterapeutin osaamista hyödyntää työterveyshuollossa myös monilla muilla tavoin. Tutuin näistä lienee painonhallintaryhmät, joita Senja Arffman kutsuu mieluummin Hyvän olon ryhmiksi.

− Ryhmätoiminnan keskiössä ei mielestäni pitäisi olla painon väheneminen vaan ihmisen hyvinvoinnin ja jaksamisen paraneminen. Tästähän työnantajakin hyötyy eniten: Jaksava ja iloinen ihminen on tuottavampi myös työssään. Kapeasti vaa’an lukemiin tuijotettaessa voi jäädä huomioimatta kaikki positiiviset muutokset ihmisen elämäntavoissa ja olotilassa, jos ne eivät ole vaikuttaneet hänen painoonsa. Näin myös aiheutamme turhaan motivaation hiipumista ja turhautumista.

Ryhmätoiminnan hyöty on osoitettu useissa tutkimuksissa. Ryhmäohjaus on yksilöohjausta tehokkaampi menetelmä elämäntapojen muuttamisessa. Toisten tuki ja kannustus auttavat ratkaisujen löytämisessä, muutosten tekemisessä ja uusien tapojen ylläpitämisessä. Ryhmätoiminnassa paras kokonaisuus saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Kun ryhmän suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään hoitajan, lääkärin, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin ja psykologin asiantuntemusta, saavat osallistujat asioihin erilaisia näkökulmia, jotka auttavat heitä kohtaamaan oman tilanteensa haastavimmat paikat. Jotkut tarvitsevat lisää tietoa ruokavalinnoista, jotkut ruoan vaikutuksista terveyteen, osa kaipaa ratkaisuja tunnesyömiseen ja osa vinkkejä liikunnan aloittamiseen.

Yhteistyötä myös työnantajan kanssa

Yksilöiden lisäksi ravitsemusterapeutti osaa etsiä ruokailun ja ravitsemuksen kannalta toimivat ratkaisut myös työpaikalle.

− Olemme mielellämme mukana myös työterveyshuollon tehdessä työpaikkaselvityksiä. Näen ravitsemusterapeutin roolin tärkeänä osana tarkastuksia silloin, kun työntekijöillä on runsaasti ravitsemukseen liittyviä sairauksia tai tiloja, jotka vaikuttavat heidän työkykyynsä tai työssä jaksamiseensa.
 

Ravitsemusterapeutti kiinnittää työpaikkaselvityksessä huomiota erityisesti muun muassa työntekijöiden ruokailuaikoihin, työpaikan tarjoamiin ruokailutiloihin ja -mahdollisuuksiin, lounasravintolan tarjoamaan ruokaan ja työntekijöiden siellä kokoamiin annoksiin. Näiden pohjalta ravitsemusterapeutti etsii yhdessä työnantajan kanssa juuri kyseiselle työpaikalle ja työntekijöille toimivat ravitsemukselliset ratkaisut työntekijöiden terveydentilan ja jaksamisen tukemiseksi.

Mutta entäs ne herkut, mikä Senja Arffmanin kanta on niihin?

− No, minusta mistään ruoasta ei pidä tehdä itselleen peikkoa ja kieltäytyä kokonaan. Herkuttelut ovat ihania hetkiä juhlistamaan arkea tai tekemään juhlasta vieläkin juhlavampaa. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkea saa syödä, kunhan pitää mielessä kohtuuden, Senja vastaa hymyillen.

Tämän ravitsemusterapeutin luo ei ole pelottava tulla, täytyy myöntää.

Jaa