Vatsan hyvinvointi

Vatsaoireet ovat hyvin yleinen vaiva ja vatsavaivoja aiheuttavat monet eri tekijät. Noin 40 % väestöstä kärsii ylävatsavaivoista jossain kohtaa elämäänsä. Refluksitaudin pääoireena sen sijaan on närästys, jolloin mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorven puolelle. Suolen toiminnassa voi myös tapahtua muutoksia.

Iän myötä suolen toiminta hidastuu, peräpukamat alkavat oireilla ja voi ilmetä suolen umpipussitautia eli divertikuloosia. Myös suolen hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet lisääntyvät nopeasti 50 ikävuoden jälkeen.

Monelle naiselle alavatsakivut ovat  tuttu vaiva. Ne saattavat johtua gynekologisista tekijöistä, jotka selviävät parhaiten gynekologin vastaanotolla.

Milloin lääkäriin vatsavaivojen vuoksi?

Vatsaoireiden syitä ja hoitomahdollisuuksia kannattaa selvittää siinä vaiheessa, kun vaivat alkavat haitata elämää. Jos et suoraan tiedä kenen puoleen kääntyä, asiakaspalvelumme auttavat sekä lääkärimme osaavat ohjata sinut tarvittaessa oikean asiantunijan luokse.

Yleisiä vatsavaivojen oireita ovat:
• Suolen toiminnassa tapahtuvat yllättävät muutokset ummetuksen tai ripulin suuntaan
• Suolen toiminta alkaa vaihdella
• Ulostusvaikeudet
• Verinen tai limainen uloste
• Mustat ulosteet
• Toistuvat vatsakivut
• Laihtuminen
• Ruokahaluttomuus
• Anemia

Tähystykseen voi ja kannattaa hakeutua myös oma-aloitteisesti. Tähystystä suositellaan, jos lähisuvussa on esiintynyt syöpää mahalaukun tai suolen alueilla, vaikkei vaivoja tai oireita olisikaan. Tutkimukset pyritään tekemään mahdollisimman miellyttävästi, eikä niitä kannata jännittää.

Vatsavaivojen tutkiminen

Perustutkimuksiin kuuluu lääkärin tekemä yleistutkimus. Tutkimuksia täydennetään peruslaboratoriokokeilla. Näitä ovat yleensä:

  • hemoglobiini,
  • tulehdusarvot,
  • laktoosi-intoleranssitutkimukset,
  • keliakiavasta-aineet sekä
  • helikobakteeritestit.

Osalta tarkistetaan lisäksi veren maksa- ja haima-arvot. Jos syitä oireisiin ei näillä tutkimuksilla löydetä, harkitaan perusteellisempaa ruuansulatuskanavan ja vatsan alueen tutkimuksia. Näitä ovat mahalaukun tähystys ja paksusuolen tähystys.

Mahalaukun tähystys

Mahalaukun tähystys eli gastroskopia tehdään, kun lääkäri epäilee hoitoa vaativaa sairautta ruokatorven, mahalaukun tai ohutsuolen alkuosan alueella.

Tähystyksen avulla voidaan diagnosoida esimerkiksi mahahaava tai keliakia. Tutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa koepaloja ja poistaa polyyppeja.

Paksusuolen tähystys

Paksusuolen tähystys eli kolonoskopia tehdään, jos oireet viittaavat peräsuolen tai paksusuolen sairauksiin. Usein päädytään tekemään sekä mahalaukun että paksusuolen tähystys, jotta vatsavaivojen syy saadaan selvitettyä. Paksusuolen tähystystutkimus edesauttaa varhaista diagnosointia ja hoitoon pääsyä.

Lue lisää tähystyksistä

Mahalaukun ja suolen tähystys

Lue lisää paksusuolen tähystyksestä

Mihin tarvitaan paksusuolen tähystystä

Kolonoskopia eli paksusuolen tähystys

Suolistoon näkee vain tähystimellä

Lue lisää närästyksestä ja refluksista

Kun närästää…

Närästys voi johtua refluksitaudista

Lue lisää ylävatsaoireista

Mahalaukun tähystys ylävatsaoireiden selvittelyn työkaluna

Lue lisää alavatsakivuista

Alavatsakivut kannattaa selvittää

Haavainen paksusuolen tulehdus

Jaa