Närästys ja närästyksen hoito
Kun närästää, puhutaan usein myös refluksista. Närästyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorven puolelle. Vähäinen refluksi on normaali fysiologinen ilmiö. Refluksitaudista puhutaan, kun ilmiö on toistuva ja aiheuttaa moninaisia oireita.
Närästys on käsitteenä melko laaja, ja ihmiset mieltävät närästykseksi varsin erilaisia oireita kuten rintalastan takaisen poltteen, röyhtäilytaipumuksen ja karvasveden tai jopa mahansisällön nousemisen suuhun. Perinteisen närästysoireen sijaan tai sen lisäksi refluksitaudin oireina voivat olla myös äänen käheys, yskä, astman paheneminen, hampaiden kiillevauriot tai jopa rintakipu.
Mistä närästys johtuu?
Normaalisti ruokatorven alaosan sulkijalihas (LES), pallealihakset ja ruokatorven supistusliikkeet estävät mahalaukun sisällön takaisinvirtauksen ruokatorveen. Tähän sulkijalihasjärjestelmään vaikuttavat monet tekijät; mitään todellista anatomista sulkijalihasta ei ole. Refluksitautipotilailla kyseisen sulkijalihasjärjestelmän toiminta on häiriintynyt.
Epätarkoituksenmukaisen sulkijalihaksen avautumisen ohella mahdollinen palleatyrä voi lisätä refluksia. Palleatyrä tarkoittaa, että pieni osa mahalaukusta on työntynyt pallean yläpuolelle rintaonteloon, jolloin pallealihakset eivät enää pysty tukemaan ruokatorven alaosan sulkijalihasta, ja tämä lisää takaisinvirtausta ruokatorveen.
Närästystä pahentavat osaltaan mahalaukun suolahapon eritystä lisäävät tekijät, kuten stressi, kahvinjuonti, tupakointi sekä mahdolliset mahalaukun ja vatsaontelon sisäistä painetta nostavat tekijät, mm. kumartuminen ja ylipaino.
Miten yleistä närästys on? Lue närästyksen oireista
Tauti on erittäin yleinen, n. 10 % aikuisväestöstä sairastaa refluksitautia. Taudin yleisin oire on närästys. Närästys sinänsä on oireena hyvin tavallinen, jota on arvioitu esiintyvän päivittäin n. 10 %:lla, viikoittain n. 15 %:lla ja kuukausittain keskimäärin joka viidennellä ihmisellä.
Refluksitautiin voi liittyä erilaisia komplikaatioita kuten ruokatorven haavauma, ruokatorven tulehdus (esofagiitti), limakalvon solumuutoksia (Barretin ruokatorvi) tai ruokatorven ahtauma. Nämä ongelmat saattavat vuorostaan aiheuttaa verenvuotoa ja nielemisvaikeuksia.
Lieväkin nielemisvaikeus on hälyttävä oire, jonka taustalta täytyy ensisijaisesti ja kiireellisesti sulkea pois ruokatorven syöpäkasvaimet. Barretin ruokatorven on arveltu kehittyvän n. 6-14 %:lle refluksitautia sairastavista. Tähän liittyvät limakalvon solumuutokset altistavat ruokatorven syövälle; kuitenkin vain 0,5-1 % Barretin ruokatorvipotilaista sairastuu ruokatorvisyöpään.
Närästyksen hoito - mikä auttaa närästykseen ja refluksitautiin?
Refluksitaudin ensisijainen ja tehokas hoito on lääkehoito happopumpunsalpaajilla, jotka neutraloivat mahalaukun sisällön happamuuden poistaen ruokatorvessa tuntuvan mahahappojen aiheuttaman poltteen. Refluksitauti on krooninen sairaus, jonka hoitoon potilas tarvitsee joko jatkuvan tai jaksottaisen lääkehoidon.
Elämäntapamuutoksilla voidaan osaltaan lievittää refluksitaudin oireita. Mikäli refluksitaudin oireita esiintyy asianmukaisesta lääkehoidosta ja elämäntapamuutoksista huolimatta, voidaan harkita leikkaushoitoa.
Milloin lääkäriin närästyksen takia?
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, esimerkiksi jos:
- närästystä esiintyy vähintään kahdesti viikossa
- vältät tietoisesti tiettyjä ruokia säästyäksesi närästykseltä
- heräät yöllä närästykseen
- käytät säännöllisesti närästykseen tarkoitettuja itsehoitolääkkeitä.
Kiireellisenä tutkimukset ovat aiheellisia hälyttävien oireiden yhteydessä; hälyttäviä oireita ovat nielemiskipu tai nielemisvaikeudet, ruuan takertumisen tunne, rintakipu, verioksennukset tai mustat ulosteet sekä selittämätön laihtuminen.
Muistathan, että voit hakeutua joko yleislääkärin tai sisätautilääkärin vastaanotolle. Ajanvarausnumerossa 010 414 00 (0,084 €/min) vastaa aina asiantuntija, joka osaa ohjata sinut sopivalle lääkärille.
Varaa aika sisätautilääkärille
Lue lisää: Mikä refluksi on? Näin helpotat oireita
Asiantuntijat ja toimipisteet
